Miten tekoälyn kehitys vaikuttaa tekijänoikeuksiin ja luovan työn tekijöiden asemaan?

Globaali tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC (International Confederation of Societies of Authors and Composers) julkaisi 4. kesäkuuta Pariisissa The Paris Commitment – Pariisin sitoumus -julkilausuman, jossa vaaditaan inhimillisen luovuuden, tekijänoikeuksien ja kulttuurisen monimuotoisuuden turvaamista nopeasti kehittyvän tekoälyn aikakaudella.

Julkilausuma hyväksyttiin tekijänoikeuksien kattojärjestön satavuotisjuhlavuoden yleiskokouksessa, johon osallistui yli 450 luovan alan tekijää, päättäjää ja tekijänoikeusjärjestöjen edustajaa eri puolilta maailmaa. Suomesta tilaisuuteen osallistui Teosto.

Tekoälyn nopea kehitys on herättänyt kasvavaa huolta siitä, miten tekijänoikeudella suojattuja teoksia käytetään generatiivisten tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen. Keskustelun ytimessä ovat läpinäkyvyys, tekijöiden suostumus ja oikeudenmukainen korvaus – kysymykset, jotka koskettavat myös työväenluokan tekijöitä, freelancereita ja opiskelijoita, joiden toimeentulo on jo valmiiksi epävarma.

”Luovuus on yksi ihmisyyden syvimmistä ilmaisumuodoista. Tämä julkilausuma lähettää yhtenäisen viestin tekijöiltä ympäri maailman: ihmisen luovuutta on arvostettava, kunnioitettava ja suojeltava myös tulevaisuudessa”, sanoo Björn Ulvaeus, CISACin puheenjohtaja ja ABBA-yhtyeen perustajajäsen järjestön tiedotteessa.

Luovan työn puolustaminen teknologiamurroksessa

Pariisin sitoumus korostaa neljää periaatetta, joiden avulla luovan työn tulevaisuus voidaan turvata. Ensimmäinen niistä on ihmisen luovuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojaaminen. Julkilausuma muistuttaa, että tekoälyn kehityksen on tapahduttava tavalla, joka ei murenna tekijöiden oikeuksia eikä siirrä valtaa entistä enemmän suurille teknologiayhtiöille.

Toinen periaate on läpinäkyvyys, lisensiointi ja oikeudenmukainen korvaus. Tällä hetkellä generatiiviset tekoälymallit hyödyntävät valtavia määriä tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman, että tekijät tietävät, miten heidän teoksiaan käytetään tai saavat siitä korvausta. Tämä kehitys heijastaa laajempaa ongelmaa: pääoman ja työn välinen ristiriita syvenee, kun teknologiajätit kasvattavat valtaansa samalla kun tekijöiden asema heikkenee.

Kolmas periaate korostaa kollektiivisen oikeuksienhallinnan merkitystä. Järjestöt kuten Teosto ovat keskeisiä toimijoita, kun pyritään varmistamaan, että tekijät saavat korvauksen työstään myös tekoälyn aikakaudella. Neljäs periaate painottaa päättäjien vastuuta: lainsäädännön on pysyttävä teknologian kehityksen mukana.

Solidaarisuus tekijöille

Julkilausuman allekirjoittivat useat kansainvälisesti tunnetut luovan alan tekijät ja vaikuttajat, kuten Jean-Michel Jarre, Paul Williams ja CISACin varapuheenjohtaja Yvonne Chaka Chaka. Suomesta paikalla olivat Teoston hallituksen puheenjohtaja Antti Auvinen, toimitusjohtaja Risto Salminen ja asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg.

Luovan työn tekijöiden asema on osa laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta, jossa toimeentulo ja työehdot uhkaavat heiketä nykyisestä. Orpo–Purran hallituksen leikkaukset ovat osuneet erityisesti opiskelijoihin ja ryhmiin, jotka ovat vahvasti edustettuina myös luovilla aloilla. Tekoälyn aiheuttama murros voi lisätä epävarmuutta entisestään, ellei tekijöiden oikeuksia turvata.

Julkilausuma liittyy aikaan, jolloin eri puolilla maailmaa valmistellaan tekoälyä koskevaa sääntelyä. Kysymys ei ole vain teknisestä yksityiskohdasta, vaan siitä, kenelle kuuluu valta määritellä kulttuurin ja tiedon tulevaisuus – ihmisille vai pääomalle.

Julkilausuma liittyy aikaan, jolloin eri puolilla maailmaa valmistellaan tekoälyä koskevaa sääntelyä. Kysymys ei ole vain teknisestä yksityiskohdasta, vaan siitä, kenelle kuuluu valta määritellä kulttuurin ja tiedon tulevaisuus – ihmisille vai pääomalle.

CISAC on avannut julkisen allekirjoituskampanjan, johon voivat osallistua tekijät, tekijänoikeusjärjestöt ja kaikki luovan alan toimijat. Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa cisac.org/pariscommitment

---