Lintukato paljastaa kapitalistisen maankäytön seuraukset

Pesivien lintujen kokonaismäärä Suomessa on vähentynyt 20 vuodessa kuusi prosenttia, mutta alueelliset erot ovat jyrkkiä. Helsingin yliopiston tuore tiedote osoittaa, että Etelä- ja Keski-Suomessa lintukannat ovat romahtaneet jopa 23 prosenttia, kun taas Pohjois-Suomessa kannat ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Lintukato heijastaa tutkijoiden mukaan laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa: luonnonvarojen tehostettua käyttöä.

Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kuvaa tilannetta suorasanaisesti:

”Maankäyttö on voimakkaampaa etelässä kuin pohjoisessa, jossa on myös enemmän suojelualueita. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä eteläiset lajit levittäytyvät kohti pohjoista. Lintukantojen kasvu pohjoisessa kertookin ensisijaisesti eteläisten lajien menestyksestä, koska moni Lapille tunnusomainen lintu taantuu”, sanoo yli-intendentti ja Luontopaneelin jäsen Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta  Helsingin yliopiston tiedotteessa (9.6.2026).

Maankäyttö, kapitalismi ja lintukato

Lintujen väheneminen Etelä- ja Keski-Suomessa kytkeytyy suoraan tehostettuun metsätalouteen ja maatalouteen. Nämä alat toimivat markkinaehtoisesti, mikä tarkoittaa jatkuvaa tuottavuuden kasvattamista – usein luonnon kustannuksella. Sama logiikka näkyy työelämässä, jossa Orpo–Purran hallituksen leikkaukset iskevät opiskelijoihin, eläkeläisiin ja pienituloisiin.

Lintujen taantuminen ei ole vain ekologinen kysymys, vaan myös luokkapoliittinen. Kun metsät hakataan yhä nuorempina ja maatalousympäristöt yksipuolistuvat, katoavat myös ne elinympäristöt, joihin monet lajit ovat sopeutuneet.

BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen muistuttaa, että ilmaston lämpeneminen ei yksin selitä lajien taantumista: ”Monella lajilla esimerkiksi metsä- ja maatalouden tehostumisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset ovat ilmastonmuutosta tärkeämpiä pesimäkantoihin vaikuttavia tekijöitä. Osa lajeista voi kärsiä myös trooppisilla talvehtimisalueilla tapahtuneista muutoksista”, sanoo Tero Toivanen.

Etelän romahdus, pohjoisen kasvu – mutta kokonaisuus heikkenee

Useat yleiset lajit, kuten punakylkirastas, pensastasku, töyhtötiainen ja peippo, ovat vähentyneet Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisessa niiden kannat ovat paikoin kasvaneet, mutta tämä ei riitä paikkaamaan etelän romahdusta. Varis, harakka ja hömötiainen vähenevät kaikkialla.

Toisaalta osa eteläisistä lajeista – kuten peukaloinen, mustarastas, mustapääkerttu ja tiltaltti – on runsastunut. Silti kokonaislintumäärä laskee.

Heikki Helle korostaa, että muutos on jatkuvaa ja kertoo ympäristön tilasta: ”Laskentojen tulokset osoittavat, että linnustomme on valtakunnallisesti ja alueellisesti jatkuvassa muutoksessa. Muutokset yleisten lajien pesimäkannoissa kertovat muutoksista ympäröivässä luonnossamme”, sanoo laskentoja koordinoiva museomestari Heikki Helle Luonnontieteellisestä keskusmuseosta