THL harkitsee nikotiinituotteiden myyntikieltoa tietyn vuoden jälkeen syntyneille

Päihde- ja riippuvuusilmiöt ovat Suomessa kasvaneet nopeasti samaan aikaan, kun työväenluokan toimeentuloa heikentävät leikkaukset, työttömyys ja velkaantuminen ovat lisääntyneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 11.6.2026 uuden ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman vuosille 2026–2035. Ohjelma  pyrkii vastaamaan tilanteeseen, jossa markkinalogiikka ja kapitalistinen kilpailu ovat lisänneet päihteiden, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuutta.

”Päihteiden, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuus ja näkyvyys ovat lisääntyneet, samoin kuin niiden riskejä lisäävät tekijät, kuten työttömyys ja toimeentulovaikeudet sekä velkaantuminen”, sanoo THL:n pääjohtaja Mika Salminen järjestön tiedotteessa (11.6.2026).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on Suomen valtion asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Sen tehtävä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä tuottaa tutkimus- ja tilastotietoa päätöksenteon tueksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi päihdetyön toimintaohjelma sisältää 45 konkreettista toimenpidettä, joiden tavoitteena on vähentää päihde-, nikotiini- ja rahapelihaittoja. Järjestö korostaa, että ehkäisevä työ ei voi onnistua ilman rakenteellisia muutoksia, jotka puuttuvat eriarvoisuutta tuottaviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa Orpo–Purran hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet opiskelijoihin, eläkeläisiin ja pienituloisiin – ryhmiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa.

Uudessa THL:n päihdetyön toimintaohjelmassa esitetään selvitettäväksi muun muassa tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä rahapelien ikärajan nostamista 20 vuoteen. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos harkitsee mallia, jossa tietyn vuoden jälkeen syntyneiltä kiellettäisiin nikotiinituotteiden myynti kokonaan. Tavoitteena olisi katkaista päihdemarkkinoiden pääsy nuorten arkeen.

Arviointi ja rakenteellinen kritiikki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttäisi päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita ja rahapelejä riskitasolla pelaavien osuus olisi korkeintaan seitsemän prosenttia. Ohjelman kolme pääperiaatetta – tutkittu tieto, arkiympäristöjen vahvistaminen ja varhaisen tuen tehostaminen – korostavat julkisen sektorin roolia tilanteessa, jossa markkinavetoiset toimijat pyrkivät lisäämään kulutusta.

THL:n tiimipäällikkö Jaana Markkula painottaa, että ohjelma kohdistuu aiempaa vahvemmin eri väestöryhmiin: ”Uudessa ohjelmassa työtä suunnataan aiempaa vahvemmin eri väestöryhmiin, jotta ehkäisevät toimet tavoittavat kaikki paremmin. Lisäksi tartutaan uusiin haasteisiin, kuten päihteiden käytön lieveilmiöiden vähentämiseen, yöelämän ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseen ja teollisuuden vaikuttamispyrkimysten näkyväksi tekemiseen”, sanoo Markkula.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiimipäällikkö Markkulan mukaan nikotiinipussien nopea yleistyminen ja verkkorahapelaamisen kasvu ovat esimerkkejä siitä, miten markkinat löytävät uusia tapoja tavoittaa kuluttajia – myös alaikäisiä.

Nuorten suojaaminen ja digitaaliset markkinat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten suojaamiseen. THL:n mukaan alaikäisten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen ovat lisääntyneet, ja digitaaliset alustat altistavat nuoria kohdennetulle mainonnalle.

”Ohjelma huomioi ensimmäistä kertaa myös digipelaamisen sekä digipelien rahapelaamista muistuttavat toiminnot, jotka vaativat erityistä huomiota esimerkiksi lasten ja nuorten kasvuympäristöissä”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Nina Karlsson.

Stigman purkaminen ja yhdenvertaisuus

Päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyvä stigma  tai häpeäleima vaikeuttaa avun hakemista ja lisää eriarvoisuutta. ”Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa ammattilaisten kohtaamisosaamisen vahvistamista ja viestinnän kehittämistä myötätuntoisemmaksi ja yhdenvertaisuutta edistäväksi”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Teija Strand.

Stigman purkaminen on erityisen tärkeää työväenluokan näkökulmasta. Kun toimeentulo heikkenee ja palveluja leikataan, päihdeongelmat kasautuvat niille, joilla on vähiten resursseja hakea apua. THL:n ohjelma pyrkii vastaamaan tähän, mutta sen onnistuminen riippuu poliittisista päätöksistä – ei vain terveydenhuollon ammattilaisten työstä.

---