ILO:n historiallinen sopimus haastaa alustatalouden riiston ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia

Kansainvälisen työjärjestön päätös on merkittävä askel kohti sitä, että alustatyö – usein epävarmoissa oloissa tehty työ – tunnustetaan täysivaltaiseksi osaksi työelämää ja sen perusoikeuksia.

SAK:n juristi Paula Ilveskiven mukaan neuvottelut olivat vaikeat.

”Työntekijäpuolen tavoitteena oli saada aikaan sekä vahva yleissopimus että sitä täydentävä suositus. Aikataulun vuoksi suositusta ei kuitenkaan ehditty edes käsitellä. Tämä on selvä puute, sillä suosituksella olisi ollut tärkeä tehtävä sopimuksen käytännön toimeenpanon vahvistamisessa ja työntekijöiden suojan täsmentämisessä”, sanoo SAK:n juristi Paula Ilveskivi SAK:n tiedotteessa (12.6.2026).

Alustatalouden epävarmuus ja väärinluokittelu esiin

Hyväksytty sopimus tunnistaa alustatyöntekijöiden suojelun tarpeen maailmanlaajuisesti. Se vahvistaa, että työelämän perusperiaatteet – kuten järjestäytymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, syrjimättömyys, pakkotyön ja lapsityön kielto sekä oikeus turvalliseen työympäristöön – koskevat myös alustataloutta.

Ilveskiven mukaan monien työntekijöiden asema on alustataloudessa äärimmäisen epävarma.

”Työtä tehdään usein ilman riittävää sosiaaliturvaa, työsuojelua, tapaturmavakuutusta, vanhuudenturvaa tai tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella työn ehdoista. Liian usein työntekijät luokitellaan virheellisesti itsensä työllistäjiksi tai yrittäjiksi, vaikka työn tosiasiallinen organisointi vastaa työsuhteista työtä”, sanoo Ilveskivi.

Väärinluokittelu on ollut keskeinen keino, jolla alustayhtiöt ovat kiertäneet työoikeuksia ja sosiaaliturvavelvoitteita. Sopimus ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se velvoittaa jäsenvaltiot toimimaan oikean luokittelun varmistamiseksi työn todellisten olosuhteiden perusteella.

Algoritminen johtaminen ja teknologinen vallankäyttö tarkasteluun

Sopimuksessa käsitellään myös algoritmeilla johtamista – ilmiötä, joka on keskeinen osa alustatalouden työn organisointia. Algoritmit voivat vaikuttaa työn saantiin, palkkioihin, arviointeihin ja jopa tilien sulkemiseen.

”Sopimus vahvistaa työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja selityksiä merkittävistä haitallisista päätöksistä sekä oikeutta asianmukaiseen ihmisen tekemään arviointiin. Tämä on välttämätöntä, jotta teknologia ei muodostu työntekijöiden kannalta näkymättömäksi vallankäytöksi”, sanoo Ilveskivi.

Alustatalouden logiikka – jatkuva kilpailu, palkkioiden vaihtelu ja työn epävarmuus – heijastaa kapitalistisen järjestelmän rakenteellista epätasa-arvoa. Työväenluokan asema heikkenee, kun työnantajavastuu hämärtyy ja riskit siirretään yksilöille. Tämä koskettaa erityisesti niitä, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa: opiskelijoita, eläkeläisiä ja muita, jotka Orpo–Purran hallituksen leikkaukset ovat ajaneet entistä tiukemmalle.

Globaali näkökulma ja solidaarisuus keskiöön

SAK korostaa, että alustatalous ylittää kansalliset rajat, mutta työntekijöiden oikeuksien ei tule kadota rajat ylittävien liiketoimintamallien taakse. Kansainvälisiä normeja tarvitaan, jotta kilpailu ei perustu työntekijöiden suojelun heikentämiseen tai sosiaaliturvan kiertämiseen.

”Digitalisaation ja tekoälyn kehitys voi palvella ihmisiä vain, jos sitä ohjataan vahvoilla instituutioilla, sosiaalisella vuoropuhelulla ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisella. Teknologia ei saa olla keino kiertää työelämän pelisääntöjä. Alustan, sovelluksen tai algoritmin kautta tehtävä työ on työtä, ja sitä tekeville ihmisille kuuluvat työelämän oikeudet”, sanoo Ilveskivi.

Sopimus on askel oikeaan suuntaan, mutta työ ei pääty tähän. Seuraavaksi on varmistettava, että sopimuksen toimeenpano vahvistaa aidosti alustatyöntekijöiden asemaa ja että sitä täydentävä suositus saadaan tulevina vuosina käsiteltyä ja hyväksyttyä.

---