Miten indeksikorotusten poistaminen vaikuttaisi eläkeläisten ostovoimaan?

Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran esitys automaattisten indeksikorotusten lopettamisesta on herättänyt laajaa huolta eläkeläisten toimeentulosta. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry arvioi tiedotteessaan 23.7.2026, että indeksiturvan heikentäminen lisäisi taloudellista epävarmuutta ja kohdistuisi erityisen voimakkaasti pienituloisiin eläkeläisiin.

EKL:n mukaan indeksiturva on lakisääteinen mekanismi, jonka tarkoitus on turvata eläkkeensaajien ostovoima hintojen noustessa. Järjestö korostaa, että automaattisten tarkistusten poistaminen muuttaisi järjestelmän poliittisen harkinnan varaan ja altistaisi eläkkeet lyhytnäköisille talouspäätöksille.

”Indeksiturva ei ole mikään valtion jakama ylimääräinen lahja tai budjetin joustovara, vaan lakisääteinen ja ansaittu suojamekanismi. Sen perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että elämäntyönsä tehneiden ihmisten ostovoima ei sula inflaation ja hintojen nousun kurimuksessa”, sanoo, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, toiminnanjohtaja Timo Kokko järjestön tiedotteessa (23.07.2026).

EKL:n mukaan esitys kohdistuisi erityisen voimakkaasti niihin eläkeläisiin, joiden tulotaso on jo valmiiksi matala. Takuu- ja kansaneläkkeen varassa elävät sekä pienituloiset työeläkeläiset ovat ryhmä, jonka arjen kulut ovat nousseet nopeasti ruoan, energian, asumisen ja lääkkeiden kallistumisen vuoksi.

Indeksiturvan politisoituminen huolestuttaa

EKL varoittaa, että automaattisten indeksikorotusten poistaminen tekisi eläkkeistä hallitusneuvottelujen ja kehysriihien kauppatavaraa. Järjestön mukaan tämä heikentäisi sosiaaliturvan ennustettavuutta ja loisi tilanteen, jossa eläkkeensaajat eivät voisi luottaa tulevaan toimeentuloonsa.

Järjestö toteaa, että poliittisen harkinnan varaan jätetty järjestelmä olisi altis jatkuville leikkauksille. EKL:n mukaan nykyisessä talousilmastossa tämä tarkoittaisi käytännössä eläkkeiden reaaliarvon heikentämistä.

”Jos automaattisista tarkistuksista luovutaan, tulee indekseistä hallitusneuvottelujen, kehysriihten ja lyhytnäköisen vaalipolitiikan halpaa kauppatavaraa. Eläkkeensaajat eivät voisi enää luottaa huomisen toimeentuloonsa, kun jokainen korotus vaatisi erillisen poliittisen vääntämisen ja vallassa kulloinkin olevan hallituksen suosionosoituksen”, sanoo Kokko.

Ostovoiman heikkeneminen

Eläkkeensaajien taloudellinen asema on osa laajempaa keskustelua toimeentulosta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Indeksiturvan heikentäminen koskettaa erityisesti niitä, joilla ei ole mahdollisuutta kasvattaa tulojaan työmarkkinoilla tai sijoitustoiminnalla. EKL:n mukaan kyse on arvovalinnasta, joka heijastaa talouskuripolitiikan vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin.

”Käytännössä ’poliittinen harkinta’ tarkoittaisi nykyisessä talousilmastossa jatkuvaa leikkausautomaattia ja eläkkeiden reaaliarvon tietoista polkemista”, sanoo, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, toiminnanjohtaja Timo Kokko järjestön tiedotteessa (23.07.2026).

EKL vaatii, että puolueet kertoisivat ennen eduskuntavaaleja selkeästi kantansa indeksiturvaan, jotta äänestäjät voivat arvioida vaikutukset omaan ja läheistensä toimeentuloon. Järjestö korostaa, että vakaus, ennustettavuus ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä periaatteita, joiden varaan eläkeläisten taloudellinen turvallisuus rakentuu.

---