Kolumbia kohtaa tuplakriisin: maanjäristys ja äärioikeiston vallannousu

Kolumbiaa ravisteli 10. elokuuta 2026 voimakas maanjäristys, joka surmasi virallisten tietojen mukaan 265 ihmistä ja aiheutti laajoja tuhoja erityisesti Chocón maakunnassa. Samaan aikaan maassa alkoi uuden äärioikeistolaisen presidentin Abelardo de la Espriellan ensimmäinen työpäivä. Kriisit limittyivät toisiinsa tavalla, joka korostaa Kolumbian poliittisen tilanteen jyrkkää muutosta ja sen vaikutuksia yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin.

Tämä artikkeli perustuu Resumen Latinoamericano -sivuston toimittaja Berta Camprubí Pàmiesin 14.8.2026 julkaisemaan analyysiin.

Työväenluokan asema ja vallan jakautuminen

De la Espriella astui virkaansa 7. elokuuta. Hän on tunnettu aiemmasta työstään paramilitaaristen johtajien puolustajana sekä yhteyksistään Yhdysvaltoihin ja Israeliin. Heti hänen kautensa alussa useat valtion infrastruktuurit joutuivat räjähdysiskujen kohteiksi. Kolumbian asevoimien mukaan iskut kohdistuivat poliisiasemiin ja tiesiltoihin, ja niiden tekijöiksi ilmoitettiin FARC- ja ELN-ryhmien joukot.

Samaan aikaan maassa levisi käsite Petrotusa, joka tarkoittaa surua ja menetystä presidentti Gustavo Petron kauden päättymisestä. Petron hallinto toteutti laajoja sosiaalisia uudistuksia, kuten maksuttoman korkeakoulutuksen, työ- ja eläkeuudistuksia, köyhyyden vähentämistä sekä metsäkadon hidastamista. Nyt monet pelkäävät, että nämä saavutukset puretaan nopeasti.

Geopoliittinen linja kääntyy

Uuden hallinnon ulkopoliittinen linja näkyi välittömästi. Israelin pääministeri Benjamín Netanyahu onnitteli De la Espriellaa ja totesi: ”Odotan innolla yhteistyötä kanssanne Israelin ja Kolumbian välisen suhteen vahvistamiseksi. Israelin ystävät jatkavat voittokulkuaan. Eläköön Isaac-sopimukset!”

Kolumbia ilmoitti peruvansa suunnitelman avata suurlähetystö Ramallahissa ja siirtävänsä suurlähetystön Jerusalemiin. Lisäksi maa vetäytyy Gazan kansanmurhaa koskevasta kansainvälisestä oikeusprosessista.

Työväenluokan toimijuus ja militarisaation paluu

Kolumbia sitoutui uuteen Isaac-kehykseen, joka kokoaa Latinalaisen Amerikan oikeistohallituksia ja Israelia strategiseen yhteistyöhön. Osana tätä linjaa maa liittyi myös aloitteeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa tiedusteluyhteistyötä ja sotilaallista koordinaatiota.

Maanjäristyksen jälkeen Kolumbia hyväksyi vain neljän maan pelastusjoukot: Yhdysvaltojen, El Salvadorin, Ecuadorin ja Israelin. Kiinan, Meksikon ja Brasilian apu torjuttiin. Päätös herätti laajaa kritiikkiä, erityisesti Caliin kokoontuneiden yhteisöjen keskuudessa.

Luokkapolitiikka ja alueellinen jännite

De la Espriellan linja herättää huolta erityisesti alkuperäiskansojen ja maaseutuyhteisöjen keskuudessa. Plan Colombia 2.0 -ohjelma, Yhdysvaltain tukema militarisaation malli, muistuttaa 2000-luvun väkivaltaisia vuosia, jolloin paramilitaariset ryhmät laajenivat ja tuhansia siviilejä tapettiin.

Kolumbian rauhanprosessin yhteydessä perustettu erityistuomioistuin (Jurisdicción Especial para la Paz – JEP) totesi vuonna 2021, että vähintään 6 402 siviiliä esitettiin virheellisesti taistelussa kaatuneina. Nyt monet pelkäävät väkivallan palaavan.

Caucan alueella alkuperäiskansojen yhteisöt ovat palauttaneet maata viljelyyn Petron kauden aikana. Nyt monet pelkäävät, että sotilaallinen suojaus siirtyy takaisin suurtilallisille ja sokeriteollisuudelle.

Caliin kokoontuneet yhteisöt vastasivat hallinnon linjaan mielenosoituksilla. Puerto Resistencian kaupunkiin ilmestyi suuri banderolli ja  kaupungin seinät täyttyivät viesteistä, joissa kritisoitiin presidentin linjaa ja ulkopoliittisia valintoja.

---