Yhteyksien luontia, kulttuuria ja kritiikkiä

LÄHTIESSÄNI KIINAAN olin epävarma. Kiina on ollut pitkään länsimaisen propagandan uhri, joka vain vahvistui koronapandemian myötä. Ja niin paljon, kuin toivoisin olevani immuuni propagandalle, se ei valitettavasti ole totuus.

Ennen lähtöä kuulin monta varoitusta: ilmanlaatu, varsinkin Pekingissä, on kuulemma huono ja minun kannattaisi ottaa mukaan maskeja, jotta voin hengittää kunnolla. Minua neuvottiin myös olla puhumatta elämästäni puolueen ulkopuolella, erityisesti työstäni, seksuaalisuudestani tai sukupuoli-identiteetistäni.

Kaikki tämä yhdistettynä siihen, ettei minulla ollut paljoa konkreettista tietoa Kiinasta, olin hermostunut. Kun lentokone laskeutui, olin huolissani miten selviän lähes kaksi viikkoa, jos minun pitää esittää olevani hetero ja cis-sukupuolinen.

Lentokentällä vastassa oli tovereita Kiinan kommunistisen puolueen kansainvälisestä osastosta. Keskustellessani toveri Sitianin kanssa huoleni lievittyivät nopeasti ja uskoin, että vaikka minun ei kannata erityisesti puhua työstäni ...