Neuvostoliiton terveydenhuollon alku

TERVEYSOLOT OLIVAT Venäjän keisarikunnassa ennen ensimmäistä maailmansotaa vuonna 1913 surkeat: esimerkiksi imeväiskuolleisuus oli 268,6 tuhatta elävänä syntynyttä kohti ja 43 % syntyneistä kuoli ennen viiden vuoden ikää. Alueellinen vaihtelu oli Venäjällä suurta. Suomessa, joka tällöin kuului tsaarin Venäjään, imeväiskuolleisuus oli vuonna 1913 “vain” 112,8 tuhatta elävänä syntynyttä kohti. Ensimmäisen maailmansodan oloissa terveystilanne Venäjällä vain huononi. Itä-Euroopassa käynnistyi erittäin tuhoisa ja laajalle levinnyt pilkkukuume-epidemia, joka jatkui 1920-luvun alun sekasortoisina vuosina. Pilkkukuumetta seurasi espanjantaudin nimellä tunnettu tuhoisa influenssapandemia, joka riehui maailmalla vuosina 1918–1920.

Ensimmäisen maailmansodan vielä raivotessa maaliskuun vallankumous suisti vallasta Venäjän tsaarin. Bolsevikkien lokakuun 1917 vallankumousta seurasi Venäjällä sisällissodan aika, joka vuonna 1920 alkoi kääntyä bolsevikkien voitoksi ja päättyi lopullisesti vasta vuonna 1922.

Uuden yhteiskunnan rakentaminen alkoi Venäjällä erittäin ...