Kyllä joku aina hoitaa
Muistan, kun vielä lapsena olin siinä käsityksessä, että Suomessapa meillä on ilmainen terveydenhuolto, josta kovin ylpeäkin sopii olla. Itseni elättävänä aikuisena olen kuitenkin joutunut toteamaan, että eipä asia aivan näin olekaan, vaan oikeastaan aina terveyskeskuksessa vieraillessani on töitä sairaalahenkilökunnan lisäksi tarjolla pian myös paikalliselle ulosottomiehelle.
Viimeaikaisia hoitajien työtaisteluita seuratessani minulle valkenikin, että todellisuudessahan ilmainen terveydenhuoltomme tarkoittaa sitä, että hoitohenkilökunnan oletetaan tekevän työnsä ihan ilmaiseksi!
Moraalisesti tässä ei mitään arveluttavaa silti ole, onhan kyseessä sentään kutsumustyö, toisin kuin esimerkiksi toimitusjohtajan pesti. Jälkimmäisen kohdalla palkkoja voikin muitta mutkitta nostaa, kuuluuhan kyseisen ammattiryhmän toimenkuvaan kuitenkin kutsumus nimenomaan vältellä työntekoa.
Kutsumustyö kuulostaa muutenkin kaikin puolin kivalta ja arvokkaalta, kuka nyt ei haluaisi henkilökohtaista kutsua töihin oikein ministeritasolta asti. Kutsukorttiin voi sitten vaikka glitterillä taiteilla tekstin, että sähän vittu tulet töihin, tai teemme susta rikollisen.
Eräät idealistiset tahot ovat jopa väläyttäneet ajatusta, että mitä jos vain suostuisimme hoitajien vaatimuksiin palkankorotuksista. Realistit kuitenkin ymmärtävät, ettei hallitus voi ottaa mitään puolia asiassa, olisihan se nyt ennenkuulumatonta, jos työväen puolue olisi työväen puolella.
Siinä mielessä peruspalveluministeri onkin osaltaan harhaanjohtava titteli, että kuten hoitajien työtaistelutoimien aikana olemme saaneet huomata, ei Lindén ainakaan hoitoalan palvelemisesta järin kiinnostuneelta vaikuta. Kun tittelistä poistetaan palvelu-sana, tuleekin termistä jo huomattavasti kuvaavampi, sillä oli puoluekirja mikä tahansa, toimii tämäkin kaveri aivan siten, kuten perusministerit nyt yleensä toimivat.
Tapetilla on syystä ollut myös potilasturvallisuus ja sen mahdollinen heikkeneminen vallitsevassa tilanteessa. Onneksemme kuitenkin potilasturvallisuus on meille kuin naapurin marjastaja-mummo, eli olemme kiinnostuneita siitä ainoastaan silloin, kun kyse on lakoista. Lisää hilloa on silti turha odottaa!
