Tradeka takaisin juurilleen

Ehdokkaat Kommunistit ja sit. -listoilla ympäri maan sekä vaaliohjelma. Länsi-Suomen vaalialueelta haastattelussa nro 132 Lassi Mettälä ja nro 135 Eija Tikkanen.

Lassi Mettälä esittäytyy puhelimessa 70-vuotiaaksi nyt eläköityneeksi trubaduuriksi. Hän kertoo jo vanhempiensa olleen mukana osuuskuntatoiminnassa, ja osallistuneensa itse parikymppisestä lähtien.

– Muistan kun silloin leimasin laskuja.

Hän kertoo asuvansa Loimaalla jo 1910-luvulla rakennetussa entisessä Loimaan osuuskunnan rakennuksessa.

Mettälän mielestä Tradekan pitäisi ensinnäkin tehdä jäsenilleen paremmin selväksi, mistä osuuskunnassa on kyse. Erilaisia kauppoja ja liikkeitä on paljon eri kaupungeissa, mutta ensisijaisesti työväestölle pitäisi taata kohtuuhintaiset ja terveelliset elintarvikkeet, sekä muut normaalin arkielämän asiat. Tämän Mettälä näkee Tradekan toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Häntä ihmetyttää muoti-ilmiöiden perässä juoksu.

– Pitääkö kaupassa olla 50 lajia eri jogurtteja, hän kärjistää.

– Uutuuksia saa olla, mutta älytön lajikkeiden kirjo samalla aiheuttaa ruokahävikkiä, ja näkyy myös tuotteiden hinnoissa.
Hänestä siis kauppojen pitäisi pyrkiä järkevään selkeään tuotevalikoimaan.

– Ylitarjonta kytkeytyy lisäksi ekologisuuteen. Jokainen jogurtti, mousse tai vastaava on oma muoviastiansa, jonka valmistamiseen on vaadittu öljyä.

Nykyiset Tradekan jäsenedut eivät kosketa ollenkaan hänen kahden hengen talouttaan. Tässäkin hän epäilee huomaavansa trendien seuraamisen.

– Esimerkiksi kylpylälomat ja ravintolassa käynti ovat harvojen herkkuja, eikä niistä joku vaikka 10 %:n alennus merkitse paljoa, hän kiteyttää.

Seuraavaksi puheeksi tulee digisyrjintä.

– En käytä nettiä, enkä omista tietokonetta. Rakastetullani on nettiyhteys ja laskut menevät sen kautta. Kai minulla jotkut nettipankkitunnukset ovat, hän naurahtaa.

– Jos olisin yksin, en tiedä, missä muualla nykyään maksaisin laskuja kuin netissä.

Tiskillä maksettaessa jokaiseen laskuun tulisi vielä päälle käsittelymaksu. Osuusliikkeen kannalta myös sen omat mainokset jäisivät Mettälän tavoittamattomiin, jos ne tulisivat vain netin kautta.

– Tradekan pitäisi tukea työväen osuusliikkeenä perinteidensä mukaisia kohteita, kuten urheilua ja muuta harrastustoimintaa. Suuret keskusjärjestöt saavat valtion apua, mutta paikalliset urheilujärjestöt eivät, jotka toimivat enemmän työväen periaatteilla.

Mettälä haluaisi työväen voivan helpommin harrastaa myös kalliita lajeja, kuten jääkiekko, ja osuusliikkeen tukevan matalamman osallistumiskynnyksen perustason joukkoliikuntaa, joka ei olisi niin kilpailullista.

Paikallisuutta pitäisi tukea myös ruoantuotannossa.

– Täällä maaseudulla olisi vaikka mitä mahdollisuuksia osuustoimintaliikkeen kehittämiselle, kun alettaisiin oikeasti miettiä. Me ostetaan kananmunat esimerkiksi suoramyynnistä.

Kansainvälisen solidaarisuuden tukeminen ei tule unohdetuksi myöskään.

– Ehdottomasti pitäisi korostaa Reilun kaupan tuotteita, esimerkiksi banaanit. Pitäisi myös ottaa selvää Aasiassa tuotettujen vaatteiden tuotannon eettisyydestä. Suomalaista vaatetuotantoa pitäisi myös tukea, vaikka se olisi sitten kalliimpaa. Mieluummin kalliimpi vaate joka kestää, köyhällä ei ole varaa halpaan, voisi melkein ottaa Tradekan iskulauseeksi. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi lapsityövoimaan.

Mettälä näkee Tradekan kadottaneen tavallisen arkielämän. Kilpailu on kovaa ja kansainväliset ketjut painavat päälle. Hänestä ekologisuus pitäisi nostaa vielä entistä enemmän prioriteetiksi ja Tradekan tuotteiden myyntivaltiksi.

Oma kauppa puuttuu

Eija Tikkanen on Turusta ja on ollut mukana osuustoiminnassa jo 70–80-lukujen vaihteesta lähtien. Nykyään hän toimii T-talolla tanssivastaavana, mutta on ollut siellä jo vuodesta -84 järjestyksenvalvojana. Tanssi on tarjonnut hänelle paljon, ja se on vasta myöhemmin muuttunut harrastuksesta työksi. Hän kuvaa pitkän liudan erilaisia ”lippuja ja lappuja” joita pitää täyttää tanssitapahtumien järjestämiseksi. Korona on tietenkin myös monimutkaistanut asiaa.

Tradekan suurimpana puutteena hän näkee oman kaupan puuttumisen.

– Nää meidän Eka-market ja Tarmola kaikki lopetettiin, mikä on hirveän harmittava tilanne. Tikkanen haluaisi Tradekan tukevan pienten paikallisten kauppojen mahdollisuuksia kilpailla suurien ketjujen rinnalla. Tämä myös kytkeytyy ekologisuuteen.
– Ruokaa ostaessa katson mistä se tulee.

Tikkanen nostaa esiin kauppojen saralta myös nykyisten suurien ketjujen työntekijöiden nollasopimukset.

– Niillä ei ole lomia ja ne ei tiedä etukäteen miten töitä on, hän toistaa osuustoimintaliikkeen omien kauppojen häviämisen merkittävyyden.

Kuten Mettälä, Tikkanen ei myöskään hyödy nykyisistä jäseneduista.

– Nykyiset jäsenedut ovat kaukana työväenliikkeen ajatuksesta.

Hän on samaa mieltä myös siitä, että Tradekan pitäisi eniten tarjota jäsenetuja päivittäisiin perustarpeisiin ja arkeen yleisesti, esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin.

Vaikka tabletti on Tikkasella käytössä, hän suosii paperimediaa.

– Paperilehteä on paljon mukavampi lukea, olen iloinen noista ilmaisjakelulehdistäkin. Tiedonantajankin toivoisi ilmestyvän useammin kuin kerran kuukaudessa.

Digisyrjinnästä myös hänellä on sanottavaa.

– Jos jokin pitää onkia netistä, ettei sitä pysty henkilökohtaisesti hoitamaan, niin se jää vähemmälle; käytän pakon edestä.

Demokratiaa pitäisi lisätä Tradekassa. Nykyiset jäsenedut Tikkasen mielestä kertovat osuuskunnan sisäisen eliitin suosimisesta, kuten edellisessä haastattelussa mainitut kylpyläedut. Kulttuuri-ihmisenä Tikkanen toivoisi mieluummin esimerkiksi alennuksia teatteriin.

Kohtuuhintaista asumista pitäisi edistää. Pitäisi olla edullisemmalla vuokralla asuntoja lähempänä palveluita, koska etenkin iäkkäämmille ihmisille kulkeminen on vaikeampaa. Tikkanen ei enää itse asu vuokralla, mutta on ennen, eikä näe vuokra-asumisessa mitään vikaa.

Osuuskuntatoiminnan tulevaisuus näyttää Tikkasesta synkältä, jos muutoksia ei ala tapahtua jäsenistössä.

– Me ketkä haluttais Tradekan olevan sellainen meidän kauppa ja tavallisen työntekijän liike ollaan katoava luonnonvara. Sitä se on ollut joskus, mutta nyt syrjäytetään ihmiset, jotka ovat olleet uskollisia Tradekan liikkeelle jo sen alkuajoista.

Kummallekin ehdokkaalle on tärkeää tukea paikallisuutta mm. ruoantuotannossa.