Valitaanko aluevaaleissa ”kumileimaisimia” vai päättäjiä?

Terveys- ja sosiaalipalveluissa ongelmiin ei ole ajauduttu sattumalta vuodessa tai kahdessa. Lopputulos on ollut lukuisten virheellisten päätösten vääjäämätön tulos, mistä Pohjois-Karjalan sote-kuntayhtymä Siun sote on tyypillisin esimerkki.

Siun soten kriisiin ja pattitilanteeseen on ajauduttu hallintosäännön pohjalta. Tiedottamisesta julkisuuteen vastaa toimitusjohtaja. Tämä takasi sen, että julkisuuskuva oli pitkään kirkas, mutta sillä on pimeä puolensa.

Siun sotessa on töissä yli 7000 henkilöä, siksi tärkeintä on henkilökunnan johtaminen, muuten on luvassa vain ongelmia. Ammattijohtaminen vain arvojärjestykseen perustuvana käskyttämisenä johti kriisiin. Tällä oli koko ajan vahva poliittinen tuki. Kuntavaalit eivät vaikuttaneet kuntayhtymän johtoon. Entiset jatkaa uudella kosmetiikalla.

Kosmetiikka ei riitä palauttamaan luottamusta. Rehellisyys vaatii muutakin. Siun soten kelvoton johtajisto on irtisanottava tai siirrettävä muihin tehtäviin. Se on aluevaaleissa valittavan valtuuston ensimmäinen tehtävä.

Seuraava tehtävä on luottamuksen rakentaminen. Luottamus vaatii päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tähän ei julkisuuslaki riitä, vaan hyvinvointialueen johtamiseen on saatava uusi hallintosääntö “liikennesääntö”, mikä hajauttaa valtaa ja tiedonsaantia

S. Marinin hallitus on osoittanut vain 125 miljoonaa euroa tälle vuodelle sotealan palveluvelan purkuun. Se on mitätön summa todellisen tarpeen rinnalla. Kuntavaalien tapaan aluevaaleista muodostuu katteettomien lupausten vuori, ellei ehdokkaat ja äänestäjät vaadi selkeitä esityksiä uudeksi johtamistavaksi.

Rahoituksen ja palveluiden järjestäminen tarpeita vastaavaksi on mahdollista. Tämän osoittaa hävittäjähankinta, mihin löytyi 10 miljardia euroa noin vain läpihuutojuttuna. Nyt valittava hyvinvointialueen valtuusto ei saa olla pelkkä kumileimasin, kuten eduskunta hävittäjähankinnasta päätettäessä.

Martti Vaskonen

aluevaaliehdokas, SKP

Joensuu