”Gennadi Špalikovin henki” ja muita kirjoituksia neuvostoelokuvasta

Ihmisen menettää vain kerran

ja kun menettää, ei enää löydä.

Ihminen on vieraanasi,

sitten hyvästelee ja poistuu
yöhön.

Ja vaikka lähtisi päivällä,

lähtee kuitenkin.

Pyydäpä hänet takaisin, kutsu

kun vielä ylittää aukiota.

Tuo hänet äkkiä takaisin,

juttelette ja katat pöydän.

Käännä vaikka talo ylösalaisin,

järjestä hänelle juhla.

-Gennadi Špalikov

Mia Öhman on suomentanut tämän lännessä lähes tuntemattoman neuvostoelokuvan tekijän ja vaikuttajan Gennadi Špalikovin runon Filmihullun numeroon 4/2021. Öhman kertoo taiteilijasta, joka oli itselleen rehellinen ja siitä, miten 1950-luvun suojasään myötä kasvanut toiveikkuus muuttui 1960-luvun mittaan nopeassa tahdissa pettymykseksi: ”Gennadi Spalikovin nimi ei välttämättä sano neuvostoelokuvaa tuntevallekaan lukijalle mitään. Hän kuitenkin kuuluu 1950-luvun lopulla elokuvakoulunsa ...