Kolme tulokulmaa Neuvostoliiton romahdukseen

Eräs aikakausi maailmanhistoriassa päättyi 30 vuotta sitten, joulukuun alussa 1991, kun siinä vaiheessa jäljellä olleet 12 neuvostotasavaltaa päättivät Neuvostoliiton lakkauttamisesta. Kolme Baltian maata – Viro, Latvia ja Liettua – olivat itsenäistyneet jo edeltäneenä elokuuna.

Syitä Neuvostoliiton romahtamiselle on vuosikymmenten varrella listattu lukuisia, ja kaikkien selitysmallien taustalla näkyvät enemmän tai vähemmän lausujan omat poliittiset intressit ja intohimot. Analyyttisemmille puheenvuoroille on silti aina tarvetta.

Moskovan yliopistossa taloustieteitä opiskellut Juha Lehto näkee ainakin kolme tulokulmaa romahduksen syihin: institutionaalisen, taloudellisen ja poliittisen.

– Jos hakee Neuvostoliiton romahtamisen institutionaalisia syitä, niin päähuomio tulee kiinnittää kommunistisen kyläyhteisöjärjestelmästä ja tsaristisesta keskusjohtoisuudesta ammentaneiden perinteellisten instituutioiden haurastumiseen tilanteessa, jossa öljyn ja muiden hiilivetyjen tuotanto oli kiihtymisvaiheessa ja jolloin öljyjäteistä tuli maailman suurimpia yrityksiä. Tämä kehitys käynnistyi 1970-luvulla, kun ...