Miksei työajan lyhennys etene?
Saamme lukea jatkuvasti uutisia onnistuneista työajan lyhentämisen kokeiluista. Niin, ulkomailla. Missä mättää, että näitä kokeiluja ei tehdä maassamme edelleenkään, vaikka jopa kolme hallituspuoluetta on kertonut kannattavansa työajan lyhentämistä? Ilmeisesti SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannatus asialle ei riitä kunnolliseen asian pöydälle nostamiseen.
Kysymys on tietysti myös siitä, kuinka vahvasti työajan lyhennystä puoltavat puolueet pitävät keskustelua asiasta yllä. Demarit puhuvat asiasta harvakseltaan ja yleensä vain yksittäisten puoluetoimijoiden suulla. Vihreiden puheenjohtaja on työajan lyhentämisen kannalla ”tietyin varauksin”. Vasemmistoliitto saisi mielestäni ajaa työajan lyhentämistä vahvemmin, vaikka toki olivat sitä edes yrittäneet hallitusohjelmaan.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että työajan lyhennys ei ole etenemässä lähiaikoina edes kokeilun asteelle, mikäli uudistus jätetään vain hallituksen huoleksi.
Tämän todettuani jatkan tietysti sillä tosiasialla, että suuria uudistuksia on harvoin tehty ilman kansalaisyhteiskunnan painetta. Ja kun kyseessä on työehtojen parantaminen, on ay-liikkeen tartuttava toimeen. Mikä estää ammattiliittoja tekemästä lisää, tai joissain tapauksissa jopa ensimmäistä vaatimusta, työajan lyhentämiseksi? Yhtäkään hyvin perusteltua vasta-argumenttia asialle en ole vielä onnistunut löytämään.
Sen sijaan viimeisimmät hyvät kokemukset työajan lyhentämisestä ovat kuuluneet Islannista. Yli kahta tuhatta työntekijää koskeneen neljän vuoden kokeilun tuloksista kävi ilmi, että tuottavuus joko parani tai pysyi ennallaan kokeilussa mukana olleissa työpaikoissa. Työntekijät kertoivat stressitilansa vähentyneen ja he kokivat, että lyhyempi työaika pienensi loppuun palamisen riskiä. Lisäksi raportoitiin kohentuneesta terveydestä ja työhyvinvoinnista.
Meillä kommunisteilla on ollut visio lyhyemmästä työajasta jo pitkään. Kommunistit ovat myös laatineet esityksen laiksi yleisestä 6 tunnin työpäivästä, jolla saataisiin aikaan myös huomattava tulonsiirto työntekijöiden hyväksi. Uudistus korjaisi voittojen ja palkkojen välisen tulonjakosuhteen Suomessa pitkän aikavälin keskiarvon mukaiseksi.
Kommunistisesta näkökulmasta katsottuna työajan lyhentäminen toimii niin ikään eräänä keinona edetä kohti pidemmän tähtäimen tavoitetta siirtyä pois kapitalistisesta taloudesta ja vapauttaa työläinen kahleistaan. Vaatimuksessaan 6 tunnin työpäivästä on SKP korostanut aina sitä, että työajan lyhennys tulee toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Islannissakaan palkka ei pienentynyt.
Uudistus korjaisi voittojen ja palkkojen välisen tulonjakosuhteen.
Uudistetaan Tiedonantajaa
Kamppailussa kohti lyhyempää työaikaa on mukana tietysti myös Tiedonantaja. Viimeisin iso uudistus lehteen tehtiin yli kolme vuotta sitten, kun siirryttiin kuukausilehteen. On siis aika kysyä lukijoilta, mistä lehdessä pidetään ja mikä kaipaa uutta otetta.
Lukijapalautteiden perusteella uudistetaan kuukausilehden vakiopalstoja, niiden sisältöä ja ulkonäköä. Toimitus kutsuu puolueväkeä myös uudistuspalavereihin, kunhan palautteita on kerätty kuukauden ajan. Ensimmäinen uudistettu numero on tavoitteena julkaista tammikuussa 2022.
Anna lukijapalautetta osoitteessa www.tiedonantaja.fi/palaute tai pyydä paperinen, postissa lähetettävä lomake omasta puoluepiiristäsi tai Tiedonantajan toimistolta.
