Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tässäkään yhtiöittämisessä ei ole järkeä

    Kotimaa
    Avainsanat: lakot, JHL, HKL
    16.9.2021 - 14:40
    Tiina Sandberg
    Petri Lillqvist 16.9.2021 Koskelan varikolla Kuva Tiedonantaja Emma Grönqvist
    Työntekijöille on HKL:n pilkkomisprosessin aikana annettu tietynlainen kuva

    Helsingin kaupunki suunnittelee HKL:n pilkkomista kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Asiaa on jo käsitelty kaupunginhallituksessa, joka totesi lähes yksimielisesti kannattavansa HKL:n pilkkomista. Kaupunginhallituksessa esitystä vastustivat vain Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset. Seuraavaksi asia tulee valtuuston käsittelyyn 22.9. jolloin asia ratkaistaan. Henkilökuntaa huolestuttaa helsinkiläisten yhdessä omistaman liikennelaitoksen ja sen työntekijöiden kohtalo. Helsingin metro- ja raitioliikenne seisoo torstaina ja perjantaina vastalauseena kaupungin johdon aikeille.

    Aamulla lakon alettua Koskelan raitiovaunuvarikon edessä Tiedonantajan haastateltavaksi löytyy Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen (JHL) puheenjohtaja Petri Lillqvist, joka pitää tilannetta huolestuttavana.

    – Heti kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen kokoonnuimme käsittelemään tätä päätöstä. Olimme tietenkin pettyneitä siihen. Etenkin, koska kaupunginhallitus ei millään tapaa käsitellyt esitystämme siitä, että tämä asia tulisi palauttaa selvitettäväksi.

    Vaihtuvat perustelut

    Henkilöstö on useaan otteeseen pyytänyt yhtiöittämissuunnitelman parempaa valmistelua, jotta kaikille päättäjille olisi selvää mistä päätetään ja mitä nämä päätökset todella merkitsevät.

    – Peruste yhtiöittämiseen on muuttunut matkalla. Aluksi henkilökunnalle kerrottiin, että HKL pitää yhtiöittää, jotta se voisi osallistua esimerkiksi Raidejokerin kilpailutuksiin. Viime toukokuussa HSL päättikin ostaa suoraan HKL:ltä Raidejokerin liikennöinnin aloituksen neljän vuoden sopimuksella, kertoo Lillqvist.

    – Joulukuussa HKL:n johto puolestaan päätti, ettei se osallistu tämän aloituskauden jälkeen enää näihin kilpailutuksiin ja lennosta perusteluksi yhtiöittämiselle vaihtui seudullisuus.

    Lillqvist arvioi, että tässä prosessissa on ennen kaikkea kyse ideologisesta tahtotilasta, eikä tämä ole helsinkiläisten etu. Yksityistämisestä ei tule jotain maagista lisäarvoa, joka pakottaisi tarttumaan tähän ratkaisuun. Eikä HKL ole niin huonossa tilassa, että se olisi pakko yhtiöittää.

    – Työntekijöille on tämän prosessin aikana annettu tietynlainen kuva, joka ei kaikilta osin vastaa totuutta. Valitettavasti on syytä epäillä, että päättäjillekin on kerrottu sopivasti viritetty tarina. Ja kun kaikenlaisia muitakin päätöksiä on tulossa ja valtuutetuilla on rajallisesti aikaa, niin huolestuttaa miten vajailla tiedoilla tämä päätös lopulta äänestyksessä tehdään.

    Bussiliikenteen yhtiöittämisen jälkien pitäisi myös hiukan pelottaa ja antaa perspektiiviä.

    – Helsinki joutui tukemaan yhtiötä kymmenillä miljoonilla sen talousvaikeuksissa ja jälkikäteen tämä todettiin laittomaksi, jolloin kaupunki esittikin bussiyhtiön tällä välin ostaneelle Koiviston autolle, että sen tulisi palauttaa 56 miljoonaa euroa kaupungille. Rahoja, joita tämä firma ei koskaan ollut edes saanut.

    Lopulta Helsinki päätyi perimään kymmenet miljoonat omalta yhtiöltään, joka tämän seurauksena ajautui talousvaikeuksiin.

    Henkilöstölle paikka puun ja kuoren välissä

    Keväällä muutettiin suunnitelmia myös henkilöstön osalta. Metron liiketoiminta päätettiin jättää liikelaitokseen odottelemaan oikeuden päätöstä automaattimetroon liittyvässä oikeudenkäynnissä, jossa HKL ja Siemens kiistelevät siitä kumpi teki virheen, joka johti siihen ettei automaattimetrosuunnitelmaa saatu toteutettua. Liikelaitokseen jäisi ainakin toistaiseksi myös metron liikennöintisopimukset, junat, radat ja varikot. Henkilöstö sen sijaan siirtyisi uuteen perustettavaan yhtiöön, joka jatkossa myisi kuljettajapalvelut liikelaitokselle.

    – Henkilöstön epävarmuutta lisää kysymys työntekijöiden siirtymisestä. Toki vanhat työntekijät siirtyvät vanhoilla sopimuksilla, mutta millaisia ehtoja sovelletaan sitten kun taloon alkaa tulla uusia työntekijöitä? Mitkä sopimukset heille tarjotaan, Kysyy Lillqvist.

    – Toinen huolestuttava tulevaisuuden näkymä on se, että jos HKL pilkotaan kahtia, jakautuu myös sen tase kahtia eikä tulevaan yhtiöön jää jatkossa joustonvaraa käytännössä muuhun kuin työntekijöiden kuluihin. Sen on kuitenkin oltava taloudellisesti kannattava, koska yhtiömuodossa kaupunki ei enää voi tukea sen toimintaa, kuten liikelaitoksen kohdalla on mahdollista toimia.

    Seudullisuus ei vaadi yhtiöittämistä

    Tällä hetkellä uutena perusteena pilkkomiselle on esitetty väite, että HKL:n pilkkominen yhtiöiksi on ainoa vaihtoehto, jonka avulla voidaan toteuttaa tavoitteeksi asetettu seudullisuus. Kuitenkaan HKL:n toiminta liikelaitoksena ei ole ollut este Raidejokerin tai Länsimetron toteuttamiselle. Lillqvist ei pidä tätä väitettä perusteltuna.

    – Vantaalle voitaisiin aivan hyvin perustaa oma osakeyhtiö hallinnoimaan tulevaa raitioliikenteen rataverkkoa ja varikoita. Näin Vantaa itse asiassa onkin suunnitellut. Sieltä on myös suoraan todettu, että he nimenomaan haluavat ostaa liikennöintipalvelut HKL:ltä

    – Näin seudullisuus toteutuisi ja HKL pysyisi kunnallisen demokratian ohjauksessa. Eikä tarvitsisi uhrata HKL:ää siksi, että Vantaa ehkä saattaa päättää 2023 haluavansa rakentaa raitiolinjoja.

    Päätösaikataulu on ollut jatkuvasti todella tiukka ja kiire on vaivannut koko ajan. Nyt asia kuitenkin tuodaan kaupungin valtuustoon, joka saa tehdä päätöksen asiasta 22.9. kokouksessa.

    Täsmennys ja anteeksipyyntö

    Haastattelun lopuksi Lillqvist haluaa painottaa vielä kahta seikkaa.

    – Toisin kuin on väitetty, me emme tässä lakossa taistele työsopimuksen ehdoista tai työsopimuksista vaan siitä, että yhtiöittämispäätös tehtäisiin uusien ja perusteellisesti selvitettyjen tietojen pohjalta. Esimerkiksi sitä ei koskaan ole tutkittu, kannattaako yhtiöittäminen verrattuna nykytilanteeseen. Lähtöoletuksena konsulttiselvityksissä on ollut se, että yhtiöittäminen toteutetaan ja ainoastaan erilaisia vaihtoehtoja sen toteuttamiseksi on käyty läpi.

    Lillqvist haluaa myös esittää vilpittömät pahoittelut kaikille metro- ja raitioliikenteen käyttäjille siitä, että lakko haittaa heidän liikkumistaan.

    – Haluan korostaa sitä, että me protestoimme tässä näitä päätöksiä vastaan ja päättäjiä herättääksemme. Tämä lakko ei ole suunnattu matkustajia vastaan ja olemme erityisen pahoillamme siitä, että se vaikeuttaa ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Mutta koska aikataulu on näin tiukka, oli protesti järjestettävä nyt, jotta meidän on mahdollista vielä vaikuttaa asian käsittelyyn.

    Tiedonantaja jää seuraamaan ja raportoimaan mahdollisista lisätoimenpiteistä ja tempauksista, joita tämän kamppailun tiimoilta järjestetään ennen 22.9. järjestettävää valtuuston kokousta ja raportoi myös kokouksen päätöksestä tuoreeltaan.

    JHLn aktiiveja 16.9.2021 metro ja raitiovaunulakkopäivänä Kuva Tiedonantaja Emma GrönqvistJHL:n aktiiveja lakkopäivänä Koskelassa. Kuva Tiedonantaja/Emma Grönqvist

    Korjaus 16.9.: tarkennettu, että yhtiö on oltava taloudellisesti kannattava. Ei siis voittoa tuottava.
    Korjaus 23.9.: kaupunginhallituksessa esitystä vastusti kaksi eri ryhmää.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laskivat viime vuonna 23,1 prosenttia. Kuva Development education CCO 3.0
    Politiikka
    12.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?”

    Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka on ajautunut historialliseen murrokseen.

    Kelan valinnanvapauskokeilussa köyhät jääneet sivuraiteelle. Kuva Shixart1985 CCO 2.0.
    Politiikka
    11.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

    Uuden tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tukee neurokirjon oppijoita. Kuva Hobvias Sudoneighm CCO 2.0
    Tutkimus
    10.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Myöhäinen ADHD-diagnoosi kasvattaa koulupudokkuuden riskiä

    Tuoreen selvityksen mukaan lakisääteinen hoidon laatu ei toteudu ikäihmisten palveluissa. Kuva Tuntematon CCO 0.0
    Uutiset
    9.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ikääntyneiden palvelut rakenteellisessa kriisissä

    Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Nato on ”maailman vahvin puolustusliitto”, jonka jäsenenä Suomi toimii sekä turvan saajana että sen tuottajana. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Kotimaa
    8.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomen militarisoitumisen kaari – puolustusministeri ja rauhanaktivistit katsovat samaa maailmaa ja näkevät eri todellisuudet

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!