Turvapaikkaa hakevien ihmisoikeudet uhattuna EU:n uudistuksessa

Euroopan komission ehdotuksessa uudeksi, EU:n yhteiseksi maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikaksi, on pyritty kompromisseihin, jotka uhkaavat kansainvälistä suojelua hakevien ihmis- ja perusoikeuksia. Uusi seulonta- ja rajamenettely mahdollistaisi jopa puolen vuoden vapauden rajoittamisen mahdollisesti säilöönoton kaltaisissa olosuhteissa eikä kaikille ihmisille taattaisi laadukasta ja yhdenvertaista turvapaikkaprosessia.

Seulonnassa ihmiset kategorisoitaisiin kansalaisuuden perusteella ja kriisitilanteissa voitaisiin päättää, että heikompitasoiseen prosessiin ohjataan suurin osa turvapaikanhakijoista. Mikäli ehdotetut muutokset toteutuisivat Suomessa, tulisivat kansallinen turvapaikkajärjestelmämme monimutkaistumaan ja turvapaikanhakijoiden olot heikentymään. Myös ehdottoman palautuskiellon loukkaamisen riski kasvaisi olennaisesti.

– Nopea luokittelu tapahtuisi lähinnä kansalaisuuteen perustuen.

Ehdotuksessa Euroopan rajalle saapuvat ihmiset kategorisoitaisiin nopean, rajalla tapahtuvan, jopa 10 päivää kestävän seulonnan jälkeen erilaisiin prosesseihin, joista vain osa pääsisi normaaliin turvapaikkaprosessiin.

– Nopea luokittelu tapahtuisi lähinnä kansalaisuuteen perustuen ja tämä on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen turvaa hakevan ihmisen oikeus suojeluun tulee arvioida yksilöllisesti, toteaa Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström järjestöjen tiedotteessa.

– Olemme myös Suomessa nähneet, mitä tapahtuu, kun kiireessä tehdään paljon päätöksiä ja oikeusturvaa heikennetään. Lopulta prosessit pitenevät kohtuuttomasti ja siitä kärsivät niin yksilöt kuin koko järjestelmä, Mannerström lisää.

Pakottamista takaisin merelle

Uusi asetus mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden vapauden rajoittamisen jopa puoleksi vuodeksi.

– Ehdotettu uudistus pyrkisi nähdäkseni laillistamaan EU:ssa kansainvälisen oikeuden vastaisia toimintatapoja, jotka ovat normalisoituneet pahasti kuormittuneissa Etelä-Euroopan maissa ja etenkin Välimeren saarilla, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen tiedotteessa.

– Tälläkin hetkellä Välimeren saarilla ihmisten liikkumisvapautta rajoitetaan ja säilöönottoa on automatisoitu. Suojelua hakevien oikeusturva on heikko ja oikeusapua ei ole aina saatavilla. Keväällä Kreikka jopa lakkautti hetkeksi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen. Tästä on seurannut push-backeja eli ihmisten pakottamista rajan yli takaisin merelle ilman mahdollisuutta turvapaikanhakuun. Tämä ei saa olla uusi normaali, Korhonen painottaa.

Ehdotus kokonaisuutena painottaa palautuksia.

Komission ehdottamasta solidaarisuusmekanismista puuttuu aito vastuunjako.

– Turvapaikkahakemusten viiveetön käsittely ja oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden kesken ovat tavoitteita, jotka me järjestöt jaamme. Tällaisenaan esitys kuitenkin tarkoittaisi lähinnä hyvin vakavia heikennyksiä suojelua hakevien oikeusturvaan ja vastineena hyvin monimutkaisen vastuunjakojärjestelmän luomista, jonka toimivuus on suoraan sanoen erittäin epätodennäköistä, uskoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Komission ehdotus on neuvotteluiden ensiaskel ja monelta osin vielä epäselvä. Ehdotus kokonaisuutena painottaa palautuksia, ja oikeus hakea suojelua jää toissijaiseksi. Turvallisia väyliä, kuten perheenyhdistämistä ja kiintiöpakolaisten vastaanottoa, tulisi edellyttää jäsenmailta voimallisemmin. Suomen on pidettävä huolta siitä, ettei ihmisoikeuksia polkeva turvapaikkapolitiikka uudistuksen myötä laillistu ja normalisoidu Euroopassa.