Työntekijöitä poltetaan loppuun

Kotimaiset ja Suomessa toimivat suuryritykset ovat jatkaneet härskiä toimintaansa koko koronakriisin ajan. Työntekijöiden työpanoksesta ei olla halukkaita maksamaan ja sen lisäksi heiltä odotetaan yhä enemmän joustavuutta ja vastaantuloa.

Työnantajat ovat lähteneet syksyn TES-neuvotteluissa siitä, että työntekijöiden tärkein tehtävä on tehdä töitä yritykselle mahdollisimman halvalla ja mielellään luopua myös yksityiselämästään. Neuvottelupöytiin tullaan täysin ylimitoitetuilla vaatimuksilla, jotta läpi saadaan edes osa työehtojen heikennyksistä.

Työntekijöiden hiostaminen ja työajan pitkälle viedyt joustot ovat kasvattaneet stressin ja työuupumuksen kestämättömiin mittoihin. Tästä yhtenä esimerkkinä on lokakuussa toteutettu tutkimus, jonka mukaan jo yli puolet SuPerin jäsenistä kokee työtään kohtaan luovuttamisen tunteita. Tilanne on heikentynyt kesän jälkeen ja riski hoitajien alan vaihtamiselle on entistä suurempi.

Tutkimuksessa kysyttiin SuPerin jäsenten tunteita päivittäistä työtä, henkilöstömitoituksia, Suomen terveydenhuoltoa sekä viranomaisten koronaepidemiaa koskevia päätöksiä kohtaan. Yleisin tunne kaikissa asiayhteyksissä oli pettymys, joka kuvaa odotusten ja lupausten pettämistä.

Työajan lyhentämisen puitteissa voidaan parantaa palvelujen laatua.

Työaikaa on lyhennettävä

Tällaiset kyselyiden tulokset näkyvät vahvasti myös perheiden kasvavana pahoinvointina. Työelämän palauttaminen säännönmukaisiin uomiin ja lisäajan antaminen perheelle ja ystäville on turvattavissa vain työaikaa lyhentämällä ansiotasoa alentamatta. Stressistä vapaa aika lasten kanssa olisi arvokas lahja monille perheille.

Työajan lyhentäminen tarjoaa mahdollisuuksia myös vähentää työuupumusta ja parantaa työssä jaksamista. Työntekijöille jäisi enemmän vapaa-aikaa, mahdollisuuksia sivistää itseään, harrastaa sekä parantaa ja monipuolistaa ammattitaitoaan.

Suomen kommunistinen puolue teki jo vuosituhannen alussa esityksen työajan lyhentämisestä. Lyhentämällä työaikaa siten, että yleinen päivittäinen työaika on kuusi tuntia ja viikkotyöaika 30 tuntia, luodaan uudet työntekijöiden oikeudet paremmin turvaavat normit työelämään. Uudistus voidaan ja se on välttämätöntä toteuttaa työnantajia velvoittavalla lainsäädännöllä. Työajan lyhentämiselle voidaan avata tietä myös ay-liikkeen sopimuspolitiikalla.

SKP on laskenut, että työajan lyhentämisellä saataisiin aikaan huomattava tulonsiirto työntekijöiden hyväksi. Kommunistien uudistus korjaisi voittojen ja palkkojen välisen tulonjakosuhteen Suomessa pitkän aikavälin keskiarvon mukaiseksi. Työllisyyttä työajan lyhentäminen kohentaisi merkittävästi, jopa sadoilla tuhansilla uusilla työpaikoilla.

Hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös se, miten julkiset palvelut toimivat ja miten niitä on saatavissa. Tämänkin ongelman ratkaisemisessa työajan lyhentämisellä on erittäin suuri merkitys. Työajan lyhentämisen puitteissa voidaan parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta palkkaamalla lisää työvoimaa ja toteuttamalla palvelutuotannossa esimerkiksi 6+6-työaikavuoroja.

Lisäksi julkisten palvelujen rahoituspohja parantuu, kun verotulot kasvavat työttömyyskulujen vähentyessä ja tulonjaon muuttuessa oikeudenmukaisemmaksi. Näin voidaan siirtyä leikkauslinjalta palvelujen kehittämisen tielle.