Navalnyi, mepit ja Venäjä-politiikka

Venäläisen Aleksei Navalnyin myrkyttäminen on törkeä rikos, joka tulee selvittää ja syylliset saattaa edesvastuuseen. Venäjän hallinnolta on perustellusti vaadittu rikoksen perusteellista ja luotettavaa tutkimista ja syyllisten rankaisemista.

EU:n parlamentti ei ole kuitenkaan tyytynyt tähän vaan sen 17. syyskuuta äänestyksen jälkeen hyväksymässä päätöslausumassa julistetaan jo pääsyylliset ja jaettiin tuomioita.

Venäjän hallinnon vastuuta selvittää myrkytys ei ole syytä vähätellä. Europarlamentin lausumassa hutkitaan kuitenkin jo ennen kuin on tutkittu – oikeusvaltioperiaatteista piittaamatta. Siinä nimetään Venäjän hallinto ja Kreml syyllisiksi. Pääosan lausumassa saavat vaatimukset EU:n Venäjä-politiikan uudelleenarvioimisesta, pakotteista, Itämeren kaasuputkihankkeen pysäyttämisestä ja Venäjän kansainvälisestä eristämisestä.

Tällainen linja kärjistäisi entistä pahemmin Euroopan tilannetta. Vaatimus Venäjän eristämisestä poikkeaa Suomen ulkopolitiikasta, joka painottaa keskusteluyhteyksiä ja yhteistyötä Venäjän kanssa, vaikka asioista voidaankin olla eri mieltä.

Suomalaisista europarlamentin jäsenistä kolme – Eero Heinäluoma, Miia-Petra Kumpula-Natri ja Mauri Pekkarinen – äänesti lausumasta päätettäessä tyhjää, muut puolesta.

Lausuman puolesta äänesti myös Vasemmistoliiton Silvia Modig, toisin kuin lähes kaikki muut parlamentin Yhtyneen vasemmiston ja pohjoismaisen vihreän vasemmiston ryhmän edustajat. Onko Modigin linja myös Vasemmistoliiton Venäjä-politiikan linja?