Rahat loppui kesken työviikon

Työssäkäyvien köyhien määrä kasvaa maassamme vuosi vuodelta. Kun rahat loppuu kesken työviikon, on taustalla usein epätyypillinen työsuhde; pätkä-, vuokra- ja muita epäsäännöllisiä töitä ja itsensä työllistämistä.

EAPN:n 2019 julkaiseman Suomen köyhyysraportin mukaan vuonna 2018 työsuhteista 16 prosenttia oli määräaikaisia. Silti kaksi kolmasosaa määräaikaisista palkansaajista, 237 000, haluaisi pysyvää työtä. Työsuhteista osa-aikaisia oli 17 prosenttia. Määrä kasvoi edellisvuodesta, etenkin naisilla.

Kokoaikatyön puute on yleisin syy tehdä osa-aikatyötä.

Kokoaikatyön puute on yleisin syy tehdä osa-aikatyötä. Työmarkkinoilla oli 106 000 sellaista osa-aikaista palkansaajaa, jotka olisivat halunneet tehdä kokoaikaista työtä. Näistä naisia oli 75 000 ja miehiä 31 000. Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli 2018 keskimäärin noin 106 000 palkansaajaa. Tämä oli noin 5 prosenttia kaikista 15–74-vuotiasta palkansaajista. Noin 40 prosenttia nollatuntisopimuksella työskentelevistä oli halunnut tällaisen työsopimuksen. Lähes sama osuus ilmoitti, että työ oli ollut saatavilla vain nollatuntisopimuksella ja 14 prosenttia koki, ettei mitään muuta työtä ollut tarjolla.

Työssäkäyvien kokemaa köyhyyttä on estettävä tekemällä työsopimukset pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Osa-aikatyön teettäminen saa olla mahdollista vain työntekijän omasta toivomuksesta ja nollatuntisopimusten tekeminen on kiellettävä.

Sen sijaan, että työttömyyslukuja siivoillaan pienemmiksi huonosti palkattuja osa-aikaisia pätkätöitä tarjoamalla, on luotava ja jaettava työtä, joka tarjoaa pysyviä ja kunnollisen toimeentulon mahdollistavia työpaikkoja. Esimerkiksi valtion ja kuntien investointipolitiikalla on mahdollista saada lisää työpaikkoja.

Isot edellä, pienet perässä

Heinäkuussa Euroopan unionin huippukokouksessa sovitusta 750 miljardin euron elpymispaketista ei löydy esityksiä työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen, työttömyysturvan, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan heikentämistä vastaan, kertoi Yrjö Hakanen blogissaan.

Kun näin tärkeitä osa-alueita ”unohdetaan” elvyttää, kertoo se laajemmasta ideologisesta suuntauksesta koko EU:n alueella. Suomessa päätöksiä on tehty hyvin pitkälti EU:n linjoja mukaillen, jolloin myös täällä työehtojen parantaminen jää jopa kriisitilanteen elvyttämiseksi paitsioon.

Työläinen valvonnan alla

Työ on tietoista toimintaa maailman muuttamiseksi. Vain työn avulla ihmiskunta voi kehittyä. Kapitalismissa ihmisen luovuus on kuitenkin alistettu voitontavoittelulle. Palkkatyö vieraannuttaa ihmisen maailmasta ja kahlitsee luovuuden. Siksi on välttämätöntä kamppailla työajan lyhentämiseksi, työehtojen parantamiseksi ja työläisten oman päätösvallan kasvattamiseksi.

Työelämän murros on tällä hetkellä nopeaa. Erilaiset digitaaliset teknologiat valtaavat työelämää. Kapitalisteille digitalisointi on ennen muuta tapa valvoa, mitata ja riistää työläisiä entistä tehokkaammin. Etenkin palvelualoilla digitaaliset järjestelmät ovat lisääntyneet mittavasti. Tulevaisuuden palkkatyötä tehdään omatoimisesti, vailla työnjohtajan tukea, mutta jatkuvan valvonnan ja tarkkailun alaisena. Tätä kehitystä on vastustettava jokaisen työntekijän ja töistä syrjäytettyjen voimin.