Posti taas työehtojen kimpussa

Posti ilmoitti siirtävänsä päiväpostin jakelun sanomalehdenjakelun yhteyteen neljällä paikkakunnalla Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Posti siirtää yhä enemmän työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin. PAUn liittovaltuusto pitää erittäin ongelmallisena tilannetta, jossa postialalla samaa työtä tehdään eri palkalla ja eri työehdoilla.

– Päiväpostin jakelun siirto yöjakeluun Virroilla, Urjalassa, Merikarvialla ja Mänttä-Vilppulassa tarkoittaa myös sitä, että Posti osa-aikaistaa pienipalkkaisia työntekijöitä perusjakelussa, kun heidän töitä siirretään Postin tytäryhtiöön halvemman työehtosopimuksen piiriin, toteaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen.

PAU:n liittovaltuusto huomauttaa, että työehtoshoppailu, työntekijöiden halpuuttaminen ja osa-aikaistaminen aiheuttaa henkilöstön vaihtuvuutta ja huonoa laatua, joka ei ole kenenkään etu. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Postin työntekijät haluavat palvella asiakkaita laadukkaasti, mutta ei millä työehdoilla tahansa.

– Myös ay-liikkeen on syytä katsoa peiliin. Miksi samaan työhön voidaan soveltaa useaa eri työehtosopimusta, joissa on erisuuruiset palkat ja isoja eroja muissa työsuhteen ehdoissa? Tämä ei saisi olla mahdollista. Työnantajat käyttävät tilannetta säälimättä hyväkseen. Postialalle on syntynyt joukko yrityksiä, muun muassa SOL ja Mailia, joiden pääliikeidea on välittää halvempien työehtosopimusten kautta edullisempaa työvoimaa joko vuokratyöntekijöinä tai alihankinnan kautta, Nieminen jyrähtää.

Halutaanko työssäkäyvien köyhyyttä lisätä?

Mikäli työehtoshoppailua ei saada kuriin, syntyy Suomeen yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä, joiden toimeentulo kaatuu erilaisilla tulonsiirroilla kaikkien veronmaksajien maksettavaksi. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa työssäkäyvillä on ollut matala köyhyysriski, todettiin EAPN:n 2019 julkaisemassa Suomen köyhyysrapostissa.

Työssäkäyvien köyhyyden taustalla on raportin mukaan epätyypillisiä työsuhteita: itsensä työllistäjiä sekä pätkä-, vuokra- ja muita epäsäännöllisiä työsuhteita. Vuonna 2018 työsuhteista 16 prosenttia oli määräaikaisia. Kaksi kolmasosaa määräaikaisista palkansaajista, 237 000, haluaisi pysyvää työtä. Työsuhteista osa-aikaisia oli 17 prosenttia. Määrä kasvoi edellisvuodesta, etenkin naisilla.

Kokoaikatyön puute on yleisin syy tehdä osa-aikatyötä. Työmarkkinoilla oli 106 000 sellaista osa-aikaista palkansaajaa, jotka olisivat halunneet tehdä kokoaikaista työtä. Näistä naisia oli 75 000 ja miehiä 31 000.33 Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli 2018 keskimäärin noin 106 000 palkansaajaa. Tämä oli noin 5 prosenttia kaikista 15–74-vuotiasta palkansaajista. Noin 40 prosenttia nollatuntisopimuksella työskentelevistä oli halunnut tällaisen työsopimuksen. Lähes sama osuus ilmoitti, että työ oli ollut saatavilla vain nollatuntisopimuksella ja 14 prosenttia koki, ettei mitään muuta työtä ollut tarjolla.

Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta koskee Suomessa erityisesti lapsiperheitä. Pienituloisuusrajan alapuolella olevista lapsiperheistä lähes puolessa oli töissä käyvä huoltaja. Korkein köyhyysriski on niissä lapsiperheissä, joissa on vain yksi palkansaaja. Pätkä- ja osa-aikatöiden yleistyminen voi johtaa eläkeläisköyhyyden kasvuun tulevaisuudessa, kun työeläkettä ei kerry riittävästi.

Solidaarisuutta syntyy

Viime syksyn postilakko osoitti, että kansalaisilta tuli suuri tuki postilaisille, joiden palkkoja oltiin alentamassa jopa 30 %. Solidaarisuutta ja konkreettisia tekoja pienipalkkaisia kohtaan odotetaan myös ammattiliitoilta. Alalla pitäisi aina noudattaa työntekijöille parempaa työehtosopimusta, eikä antaa työnantajille mahdollisuutta työehtoshoppailuun. Viime kädessä kyse on koko ay-liikkeen tulevaisuudesta.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan suomalaisista lakkoa piti oikeutettuna 60 prosenttia. Päinvastaista mieltä on 24 prosenttia kansasta. Epäreilu asetelma palkkauksessa keräsi ihmisten myötätunnon postilaisten puolelle. Työehdoilla keplottelu ei tunnu ihmisistä reilulta.