Hoitajien taistelu palkoista törmää kuntatalouden ongelmiin

SuPer, Tehy ja ERTO ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sosiaalipalvelualalle. Nämä liitot kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn. Neuvottelut jatkuvat, mutta Sote ry:n keskeiset tavoitteet liittyen palkankorotuksiin, palkkausjärjestelmään ja henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiin eivät ole edenneet. Suurimpana kivenä neuvottelujen tiellä on kuntien heikko taloustilanne, joka ei ole helpottamassa. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana järjestöjen jäsenet tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, jolloin ylityötä ei tehdä eikä vuoroja muuteta.

– Olemme pöyristyneitä, että työnantaja ei halua pitää sovitusta kiinni, SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola kertoo. – Olemme sopineet jo vuonna 2018, että yhdessä työnantajaliiton kanssa tavoittelemme kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka huomioi tehtävien vaativuuden. Tästä jo sovitusta emme ole valmiita luopumaan.

– Saavutimme myös vuonna 2018 valtakunnansovittelijan johdolla ratkaisun, jonka mukaan perusteettomat palkkaerot kuntasektoriin nähden pitää kuroa. Sosiaalipalvelualla maksetaan esimerkiksi hoitajille alempaa palkkaa kuin kuntapuolella ja useat muut ehdot ovat heikompia. Työehtoihin on saatava selkeä parannus, Tehyn lakimies Mirja Kinnunen sanoo.

– Voitontavoittelu ei saa tapahtua työntekijöiden toimeentulon eikä hyvinvoinnin kustannuksella.

Liitot eivät moiti pelkästään kuntasekoria, sillä etenkin yksityisen puolen toiminta on jarruttanut oikeudenmukaisemmana ja kannustavamman palkkausjärjestelmän kehittämistä.

– Voitontavoittelu ei saa tapahtua työntekijöiden toimeentulon eikä hyvinvoinnin kustannuksella, ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola toteaa.

Kuntatyönantaja hermostui

Työnantajan puolelta on reagoitu toimenpiteeseen vahvasti. Kuntatyönantajat kokee liittojen nyt keikuttavan venettä juuri kun työehdot saatii sovittua.

– Toiminta on erityisen tuomittavaa sen vuoksi, että kunta-alalle on juuri saatu aikaan työrauha ja uudet virka- ja työehtosopimukset erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

– Tehy ja Super hyödyntävät nyt häikäilemättä valmiuslainsäädännön poistumista, Markku Jalonen tulkitsee. Järjestöpolitiikka ja painostustoimet ovat sosiaali- ja terveysalan toimijoille täysin kohtuuttomia. Ne ovat olleet useita kuukausia kovassa paineessa ja juuri ryhtyneet palauttamaan toimintaa tavanomaisempiin muotoihin. Jalonen vaatii ylityö- ja vuorovaihtokieltojen lopettamista välittömästi.

Kunnat tiukassa tilanteessa

Kuntatyönanatajien toiminta ei johdu pelkästä pahantahtoisuudesta. Kuntatalous on pahoissa vaikeuksissa, joita tähän mennessä myönnetyt lisäbudjetit ovat paikanneet heikosti. Talouden tasapainottaminen vaatisi tuntuvampaa tukea valtion puolelta.

Kuntataloustilaston ennakolliset tilinpäätöstiedot vahvistavat Tilastokeskuksen alkuvuodesta julkistaman arvion kuntatalouden heikentymisestä vuonna 2019. Heikentyminen johtui pääasiassa siitä, että kuntien toimintakulut kasvoivat. Niistä suuri osa kohdistuu myös hoiva-aloille ja terveydenhuoltoon. Veroilla ja muilla tuloilla ei pystytty kattamaan syntynyttä alijäämää, vaan kuntien vuosikate tilinpäätösten mukaan oli 2019 327 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna 2018.

Vaikka valtio on tukenut kuntien taloutta lisäbudjetteissaan, on tämä tuki jäänyt huomattavasti alle sen, mitä jo valmiiksi huonosta tilanteesta koronakriisiin ajautuneet kunnat olisivat tarvinneet.

– Reilu kolmannes koronantalousvaikutuksesta vuonna 2020 jää kuntien itsensä vastattavaksi.

Kuntaliiton mukaan hallituksen päättämistä vuoden 2020 kuntien tukitoimista huolimatta koronavirusepidemia heikentää kaupunkien ja kuntien taloutta yli miljardilla eurolla vuonna 2020.

– Tämä tarkoittaa, että reilu kolmannes koronantalousvaikutuksesta vuonna 2020 jää kuntien itsensä vastattavaksi. Tämä on keskimäärin 170 euroa asukasta kohden.

– Hallitus on luvannut palata kunnille aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin budjettiriihessä. Tälle vuodelle tarvitaan vielä uusia tukipäätöksiä samalla kun ensi vuoden toimenpiteistä sovitaan, Minna Karhunen painottaa.

Kuntaliitto päivitti arvioita koronaepidemian talousvaikutuksista myös sairaanhoitopiirien osalta. Arvion mukaan sairaanhoitopiirien taloustilanne heikkenee koronan takia vähintään 600 miljoonaa euroa.

– Neljännen lisätalousarvion 200 miljoonan euron kompensaatio kattaa sairaanhoitopiirien alijäämästä noin kolmanneksen. Tähän epäsuhtaan tulee palata syyskuun budjettiriihessä, Minna Karhunen toteaa.

Kuntaliitto on arvioinut kuntien talouden heikentyvän edelleen ja vuoden 2021 arvioin mukaan kuntien talousheikkenee edelleen 1,7 miljardin eurolla.