Rakennusliitolle laiha neuvottelutulos
Rakennusalan neuvottelutulos on kustannusvaikutuksiltaan yleisen linjan mukainen. 22 kuukauden mittaisen sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan kahdessa erässä: 1,6 prosentilla syyskuussa 2020 ja siitä vuoden kuluttua 1,3 prosentilla.
Koronan varjossa solmittu työehtosopimus sisältää erillisen kriisilausekkeen. Jos koronaepidemian taloudellisten seurauksien vuoksi työmarkkinoilla toteutetaan esimerkiksi yleisiä palkanalennuksia, työajan pidennyksiä tai muita työnantajien kustannuksia alentavia toimia, alalla toteutetaan vastaavat sopimusmuutokset kaikilla rakennusalan työehtosopimusaloilla.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kommentoi syntynyttä sopimusta tuoreeltaan blogissaan.
– Neuvottelut aloitettiin jo tammikuussa. Aloitimme ajoissa, koska aavistelimme hankalaa työmarkkinakevättä. Emme kuitenkaan osanneet odottaa näin hankalaa vaihetta. Korona alkoi heiluttaa neuvottelupöytiä niin, että paperit meinasivat mennä sekaisin. On alalta kelpo saavutus, että sopimukset syntyivät. Mielestäni se kertoo vastuuntunnosta. Isot ja pienet asiat on voitava erottaa.
Sopimukseen sisältyy useita työterveyttä ja -hyvinvointia edistäviä muutoksia, kuten yli 55-vuotiaiden työntekijöiden oikeus ylimääräiseen palkattomaan vapaaseen, kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden säännölliset terveystarkastukset sekä adoptiovanhemmalle myönnettävä äitiys- tai isyysvapaata vastaava palkallinen vapaa.
Työehtosopimuksen lisäksi Rakennusliitossa painitaan nyt lisääntyvän työttömyyden kanssa. Vaikka ala ei ole pysähtynyt yhtä pahoin kuin esimerkiksi palvelualat, on sielläkin nyt valmistauduttava hakemusmäärien kasvuun.
Tavallisille rakennusalalla työskenteleville matala palkankorotustaso on pettymys.
– Olemme varautuneet lähiaikojen ongelmiin työllisyystilanteen heikentyessä. Liiton urapalvelu ja työnvälitys lisäävät kierroksia, jotta jäsenille saadaan työtä ja valmennusta. Mikäli lomautus tai lopputili iskee, palvelee Rakennusalan Työttömyyskassa kokemuksista oppineena nopeasti, ennakoi Harjuniemi alan heikkeneviä työllisyysnäköaloja.
Tavallisille rakennusalalla työskenteleville matala palkankorotustaso on pettymys, mutta työttömyyden lisääntyminen huolettaa vielä enemmän. Toistaiseksi työt ovat jatkuneet työmailla, mutta heikentyvä talouskehitys ei voi olla vaikuttamatta työpaikkojen määrään myös rakennuksilla. Mikäli Suomessa ei jouduta Espanjan malliin lopettamaan myös kaikkea ei-välttämätöntä toimintaa, pysynee tilanne kohtuullisena.
Harjuniemi muistuttaa vielä blogissaan, että siivoaminen on nyt keskeinen tapa pitää koronavirus aisoissa.
– Sosiaalitilat on siivottava ainakin kerran päivässä, olipa korona tai ei. Siivoojan työtä on syytä helpottaa poistamalla tiloista rompe, joka ajelehtii niissä sitkeästi vuodesta toiseen.
