Proletariaattinen solidaarisuus

Marxia ja kommunisteja syytetään sekä liberaalin vasemmiston, että oikeiston suunnalta muiden kuin taloudellisten sorron muotojen kuten rasismin, sovinismin ja homofobian huomiotta jättämisestä tai luokittelusta toissijaisiksi sorron muodoiksi, jotka ovat vähemmän tärkeitä kuin laajempi luokkataistelu. Totta on, että monet kommunistit todellakin pitävät luokkataistelua tärkeämpänä päämääränä kuin toissijaisen sorron vastaista kamppailua. Nämä kommunistit argumentoivat, aivan oikein, että keskittyminen vain toissijaisen sorron kysymyksien ratkaisuun ilman luokkataistelun pyrkimystä on harhautumista taistelemaan väärää kamppailua.

Olisi kuitenkin väärin antautua tämän asetelman vangiksi, sillä Marx omassa politiikassaan teki äärimmäisen selväksi sen, että kaikenlainen kamppailu alistussuhteita vastaan oli paitsi olennaista kapitalismin vastaisen kamppailun rakentamiseksi myös pakollista työväenluokan yhtenäisyyden kannalta. Marxille alistussuhteita vastaan kamppailu ei ollut toissijaista tai luokkataistelusta irrallista toimintaa vaan se oli itsessään osa luokkataistelua.

Miksi kamppailu ...