Hyppy tuntemattomaan

Juha Sipilän hallitukselle kehittämisestä on tullut synonyymi romuttamiselle ja tehostamisesta leikkauspolitiikalle. Samalla linjalla jatketaan, kun TE-palvelut siirretään kasvupalvelulain avulla yksityisille yrityksille ja ajetaan työvoimapalvelut kaaokseen.

– Kasvupalvelulaki on erittäin huono idea. Palveluprosessien yksityistäminen kytkeytyy täysin vastikkeellisen työttömyysturvan ajatukseen. Se avaa mahdollisuuden yksityisille yrityksille hyödyntää häikäilemättömästi työttömiä halpatyövoimana omissa kaveriyrityksissään, tykittelee Jukka Haapakoski, Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja.

Kasvupalvelulaki on nippu lakiuudistuksia, jotka on valmisteltu maakuntauudistuksen kupeessa. Niistä tässä Hetyn 21.5. järjestämässä tilaisuudessa keskityttiin TE-palveluihin. Tällä hetkellä maakuntauudistus on vastatuulessa, mutta lakiesitys on laadittu niin, että tarvittaessa se voidaan viedä läpi, vaikka maakuntia ei tulisikaan tai ne muodostettaisiin myöhemmin.

Helsingin työttömien järjestämään tilaisuuteen saapuneet asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei lakiuudistus lupaa hyvää työvoimapalveluille. Varsinkin pitkäaikaistyöttömät ovat vaarassa jäädä jalkoihin.

Helsingin työttömien järjestämään tilaisuuteen saapuneet asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei lakiuudistus lupaa hyvää työvoimapalveluille.

Kuntien kädet sidotaan

Järjestöillä on vahvat syyt vastustaa tätä hallituksen hanketta. Vaarana on vuosien kaaos, jossa menetetään kuntien mahdollisuudet ohjata työllisyyspolitiikkaa, siirrytään nykyistä niukempaan TE-palveluiden rahoitukseen, sekä toistetaan virheet, joita maailmalla nyt yritetään kiireisesti korjailla.

– Pahinta tässä uudistuksessa on se, että vaikeimmin työllistettäviä ei ole edes pyritty huomioimaan. Tässä mennään aivan varmasti kohti tilannetta, jossa palvelut keskitetään helpoimmin työllistyville, tiivistää Mari Ahonen-Walker Valtakunnallisesta Työpajayhdistyksestä.

Hän nostaa esimerkiksi tulevan lain epäkohdista sen, että jatkossa kunnat maksavat edelleen Kelalle siitä, mikäli ne eivät kykene työllistämään työttömiä, mutta niillä ei ole enää valtaa päättää siitä, miten tähän työttömyyteen puututaan. Yritykset hoitavat asian sen jälkeen kun ne kerran ovat voittaneet kilpailutuksessa oikeuden järjestää palvelua. Siinä ne Ahonen-Walkerin arvion mukaan tulevat hyödyntämään myös palveluiden alihinnoittelua.

Maailmalla mennään toiseen suuntaan

Tehostamistalouden ajatus siitä, että yritykset osaisivat ratkaista myös työttömyyden halvalla ja nopeasti, on osoittautunut kerta toisensa jälkeen vääräksi. Siellä missä palvelu on annettu yksityisten käsiin, on törmätty aina samoihin ongelmiin.

– Britannian ja Australian kokemukset ovat olleet huonoja. Hollannissa jouduttiin toistuvasti korjaamaan järjestelmää ja lopulta palaamaan julkiseen palveluun, koska yritykset eivät selviytyneet työttömien palveluiden järjestämisestä, tiivistää Raisa Lehtomäki Joukkovoimasta.

Lehtomäki ei halua nähdä, että tilanne olisi toivoton, vaikka laki pyritään saamaan voimaan jo kesällä. Toimintatapoina Lehtomäki näkee muun muassa erilaiset yhteyden otot päättäjiin ja mediaan.

– Ihan tavallisen työttömän arjen ja tilanteen sanoittaminenkin avaa monesti päättäjien silmiä. Harva heistä muuten törmää siihen arjessaan.

Myöskään SAK ei näe kasvupalvelulakia positiivisessa valossa

– Käytännössä nyt luodaan systeemi, jossa yritykset saavat sitä enemmän rahaa, mitä enemmän on työttömiä. Voidaan ihan aiheellisesti kysyä, mikä kannustin tästä todella syntyy, tivaa Alli Tiensuu, joka toimii SAK:ssa työvoimapoliittisena asiantuntijana.

Esimerkiksi palvelutarpeen arviointi on Tiensuusta sellainen prosessi, joka ehdottomasti on tehtävä julkisen tahon toimesta. Siihen ei Tiensuun mielestä missään tapauksessa tule sotkea taloudellista etua vaan sen tulee perustuä täysin siihen, mikä on työttömän todellinen tilanne.

Jotain on tehtävä

Tilaisuuteen osallistuneet päättivät lähteä vielä ennen kesää liikkeelle tämän lakimuutoksen tiimoilta. Tarkoituksena on toimia sen puolesta, että kasvupalvelulaki saataisiin nousemaan kesällä vielä tiedotusvälineiden mielenkiinnon kohteeksi.

Aikaa vaikuttamiseen on vielä, ja se tulee hyödyntää. Mikäli päätös venyy syksyyn, ehtii myös heinäkuun mediahiljaisuuden hyödyntää tähän kamppailuun. Jokainen voi kuitenkin jo nyt aloittaa mielipidevaikuttamisen niin lehtien palstoilla kuin sosiaalisessa mediassakin.

Lue asiasta lisää kesäkuun Tiedonantajassa
www.tiedonantaja.fi/tilaa