Patriarkaatin murtamisen välttämättömyys

Kansainvälisellä naistenpäivällä on pitkä historia. Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän.

SKP on feministinen puolue ja tarkastelee sukupuolikysymystä marxilaisessa valossa.

SKP on feministinen puolue ja tarkastelee sukupuolikysymystä marxilaisessa valossa.

Friedrich Engels kuvaa teoksessaan Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä historian alkuvaiheita amerikkalaisen antropologi Lewis Morganin 1800-luvulla intiaanien keskuudessa tekemien tutkimusten valossa.

Morganin mukaan yhteiskunta on kehittynyt villiyden ja barbarian moninaisten vaiheiden kautta sivilisaatiovaiheeseen, jota luonnehtii paitsi luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen, myös yksityisomistuksen ja yksiavioisuuden rakentuminen.

Aiemmissa yhteiskuntamuodoissa naisen asema oli arvostettu. Vanhemmuuden kulku ja sukulaisuus oli usein matrilineaalista eli äidin puolelta periytyvää, koska ainoastaan äidin vanhemmuudesta voitiin olla varmoja. Ryhmä- tai pariavioliittoja oli, mutta puolisot olivat niissä melko tasa-arvoisia ja ne olivat helposti purettavissa.

Kun työllä alettiin tuottaa lisäarvoa, eli enemmän kuin mitä päivittäin tarvittiin, kehittyi omaisuus ja sen yksityisomistus. Työnjaossa lisäarvoa tuottava työ muodostui miesten hallitsemaksi alueeksi. Naisilla ei ollut yhtäläistä mahdollisuutta osallistua yhteiskunnallisesti tuottavaan työhön, vaan kotityö ja lasten kasvatus tulivat naisten alueeksi. Yksityisomistus teki naisista taloudellisesti riippuvaisia miehistään ja eristi naiset yhteiskunnallisesta päätöksenteosta.

Syntyi myös tarve siirtää karttuva omaisuus suvussa miehen puolelta varmasti hänen omille lapsilleen, minkä tuloksena syntyi erityisesti naisten yksiavioisuutta painottava avioliittoinstituutio, jossa vaimo oli osa miehensä ”omaisuutta”. Morgan toteaa kuitenkin, että kapitalismi on vain yksi vaihe historiallisessa yhteiskuntamuodon kehityksessä eikä nykyinen perhemuoto ole ensimmäinen eikä viimeinen ratkaisu.

Engels on edellä mainitussa teoksessaan todennut, että historian ensimmäiseksi antagonistiseksi ristiriidaksi voidaan nähdä yksiavioisen avioliiton aiheuttama miehen ja naisen välinen ristiriita, ja ensimmäinen ihmisten välisen sorron muoto oli miehen naiseen kohdistama sorto. Yksityisomistus loi pohjan sukupuolten epätasa-arvolle ja patriarkaaliselle eli miesten valtaan perustuvalle järjestykselle. Engels ei kuitenkaan tarkoittanut että sukupuolet muodostaisivat luokkia tai että naiset olisivat luokkana yhtenäisesti miesten sortamia.

Suuri osa maailman naisista on vailla ihmisoikeuksia ja perustoimeentuloa. Myös länsimaissa tasa-arvouudistusten universaalisuus on vähintäänkin kyseenalaista. Työväenluokan naisten mahdollisuudet korkeakoulutukseen, uraputkeen miehisessä maailmassa tai itse valittuun äitiyteen ovat edelleen rajalliset. Äitiys ja lastenkasvatus vie edelleen suuren osan naisen työiästä ja vaikeuttaa asemaa työmarkkinoilla monin tavoin.

Tänä päivänä työväen taistelulla aikaan saatuja, verovaroin tuotettuja julkisia palveluja murretaan kaiken aikaa. Julkisen sektorin kilpailuttaminen ja kurjistaminen koskee kipeimmin naisvaltaisia aloja ja naisten työtä. Heikkenevät päivähoito-, koulu- ja terveyspalvelut vaikeuttavat lapsiperheiden elämää.

Sosialistisessa yhteiskunnassa naiset saavat mahdollisuuden todelliseen tasa-arvoiseen, mielenkiintonsa mukaiseen työelämään.

Sosialismin rakentamisen perustana ovat ihmisten todelliset tarpeet, ei lisäarvo tai maksimaalinen tuotto. Tällöin poistuu tarve pitää työttömien reservejä tai äitejä aliarvostetuissa töissä ja poissa yhteiskunnallisesta elämästä. Sosialistisessa yhteiskunnassa naiset saavat mahdollisuuden todelliseen tasa-arvoiseen, mielenkiintonsa mukaiseen työelämään yhtäläisin työehdoin tietäen, että yhteiskunta voi ja sen intressien mukaista on osallistua heidän lastensa hoitoon, kasvatukseen ja koulutukseen.

Patriarkaalinen valta kehittyi yksityisomistuksen myötä eikä kommunistiseen yhteiskuntaan kuulu sukupuoleen tai luokkaan perustuvia alistusasetelmia. Elämme silti kulttuurissa, joka on muodostunut patriarkaaliselle järjestykselle ja elänyt sen mukaan vuosisatoja. Valta-asetelmat ja kulttuuri, tavat ja asenteet eivät muutu automaattisesti siirryttäessä sosialismiin – eivät ilman niiden selkeää tiedostamista ja olosuhteiden muutosta.

Patriarkaalista kulttuuria voidaan murtaa jo kapitalismin aikana ja pienetkin parannukset voivat edistää tasa-arvoa. Mitä enemmän kapitalismin aikana kulttuuri, tavat ja asenteet tasa-arvoistuvat, sitä valmiimpia ihmiset ovat huomaamaan minkälaista olisi, jos yhteiskunta olisi muiltakin osin tasa-arvoinen. Sitä valmiimpia ollaan rakentamaan todellinen tasa-arvoinen yhteiskunta, joka toteutuu siirryttäessä sosialismiin ja edelleen kommunismiin.