Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Osattomuuden kriminalisointi

    Pääkirjoitukset
    23.2.2018 - 11:33
    Marko Korvela

    Suomi on vuoden 2015 loppupuolelta lähtien määrätietoisesti kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevaa lainsäädäntöä. Oikeus-lehdessä kirjoittava (2/2017) Ari Hirvonen arvioi, että Maahanmuuttovirasto Migri on tarkoitushakuisesti vaikeuttanut kansainvälisen suojelun saamisen edellytyksiä. Esimerkiksi maatietoutta on päivitetty niin, että yhä useampi voidaan palautta oletuksiin perustuviin ”suhteellisen” turvallisiin oloihin. Linjaus on tiettävästi aiheuttanut palautettujen kuoleman, mutta Suomessa päättäjät ja viranomaiset ovat vetäytyneet vastuusta.

    Paperittomista on muodostumassa syrjäytettyjen joukko, jolta riistetään näköalat ja mahdollisuudet ja kaiken päälle leimataan rikolliseksi.

    Valitun kovan linjan mukaisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty. Esimerkiksi turvapaikanhakuprosesseja on nopeutettu ja tehostettu sekä muutoksenhakuaikoja supistettu niin, ettei Suomen lainsäädäntöä tuntematon hakija ehdi aina saada pätevää oikeudellista apua. Eivät vain paperittomat vaan myös kaikki turvapaikanhakijat ovat joutuneet oikeusvaltion marginaaleihin eivätkä he enää Hirvosen mukaan ole enää yhdenvertaisessa asemassa lain edessä.

    Tilanteen seurauksena kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut niin, että palautusprosessi on ruuhkautunut. Poliisi sakottaa paperittomia ulkomaalaisrikkomuksesta, mikä on johtanut paperittomuuden kokonaisvaltaiseen kriminalisointiin. Erityisen hädänalaisessa tilanteessa olevien turvapaikanhakijoiden tilannetta kriminalisointi heikentää entisestään.

    Paperittomista on muodostumassa syrjäytettyjen joukko, jolta riistetään näköalat ja mahdollisuudet ja kaiken päälle leimataan rikolliseksi. Työllistyminen on liki mahdotonta, jo kaupungilla liikkuminen on riskinoton paikka. Paperittomille Suomi näyttäytyy pelkkänä kontrolli- ja poliisivaltiona, joka ei halua taata perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikille – vaikka perustuslaki niin velvoittaakin.

    Asiaa ei helpota ihmisten luokitteleminen ”laittomiksi”, mihin syyllistyvät median lisäksi niin poliitikot kuin viranomaiset. Oikeusoppineiden mielestä osuvampi termi on paperiton, jota ilman oleskelulupaa eri puolella maailmaa asuvat ihmiset ovat itse ottaneet käyttöön itsestään. Se on osa prosessia, jolla paperittomat voivat tulla osallisiksi poliittista keskustelua omasta asemastaan.

    Kun paperittomat on eristetty oikeusvaltion ulkopuolelle, voidaan ryhtyä määrittelemään seuraavaa uhkakuvaa.

    Paperittomuutta ei pidä kriminalisoida millään tasolla. Mikä paperittomien asema oikeuksineen ja velvollisuuksineen on, on poliittinen ja oikeudellinen kysymys, joka edellyttää demokraattista keskustelua, jossa paperittomien on oltava yhdenvertaisesti mukana.

    Se, että perus- ja ihmisoikeudet vesitetään ankaran turvapaikkapolitiikan nimissä, ei voi olla rapauttamatta perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän kokonaisuutta ja siten tuhoamasta oikeusvaltion periaatteita. Kun paperittomat on eristetty oikeusvaltion ulkopuolelle, voidaan ryhtyä määrittelemään seuraavaa uhkakuvaa ja eristettävää riskiryhmää.

    Tätä menoa osattomuuden kriminalisointi ei jää vain paperittomien osalle. Se, mikä tänä päivänä on todellisuutta paperittomille, on sitä jatkossa myös kantaväestön asunnottomille tai työttömille.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kelan valinnanvapauskokeilussa köyhät jääneet sivuraiteelle. Kuva Shixart1985 CCO 2.0.
    Politiikka
    11.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

    Kelan tuore analyysi valinnanvapauskokeilusta nostaa esiin kysymyksen, jota suomalaisessa terveyspolitiikassa harvoin sanotaan ääneen: miksi julkinen sosiaaliturvalaitos tukee ma

    Uuden tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tukee neurokirjon oppijoita. Kuva Hobvias Sudoneighm CCO 2.0
    Tutkimus
    10.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Myöhäinen ADHD-diagnoosi kasvattaa koulupudokkuuden riskiä

    Tuoreen selvityksen mukaan lakisääteinen hoidon laatu ei toteudu ikäihmisten palveluissa. Kuva Tuntematon CCO 0.0
    Uutiset
    9.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ikääntyneiden palvelut rakenteellisessa kriisissä

    Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Nato on ”maailman vahvin puolustusliitto”, jonka jäsenenä Suomi toimii sekä turvan saajana että sen tuottajana. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Kotimaa
    8.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomen militarisoitumisen kaari – puolustusministeri ja rauhanaktivistit katsovat samaa maailmaa ja näkevät eri todellisuudet

    Afrokuubalainen Santeria uskonto tarjoaa yhteyden voimallisiin henkiin, ohjaa arkea ja tukee vaikeissa tilanteissa. Osiha nukke on voimien näkyvä yhteys. Kuva Jaume Escofet CCO 2.0
    Politiikka
    7.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Luokkataistelua Karibialla: Venäjän öljytoimitukset ja feministinen solidaarisuus haastavat kauppasaarron

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!