Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”suuri linja”

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n teettämän tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten Nato-kannattajien määrä on kaikesta pelottelusta huolimatta vähentynyt. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa 22 prosenttia suomalaisista. Viime vuonna kannattajia oli 25 prosenttia. Natoa vastustaa kansan selvä enemmistö, noin 62 prosenttia.

Kansa vaikuttaa olevan fiksumpaa kuin maamme niin sanottu eliitti. Ehkäpä kansalla on sittenkin parempi historiatietoisuus kuin sotaa haluavalla oikeistolla.

Kannattaa palauttaa mieliin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”suuri linja” ja sen opetukset.

”Kun olosuhteet ovat näyttäneet muuttuvilta, on ollut syytä pysyttäytyä oleellisissa ja pitkällä tähtäimellä merkittävissä tekijöissä ja rakentaa politiikka niiden varaan”, Urho Kekkonen muistutti.

Suomen geopoliittinen asema Venäjän suhteen on muuttumaton ja hyvät suhteet edelleen – ja pysyvästi – kohtalon kysymys.

”Oleellinen tekijä” Kekkoselle oli ennen kaikkea Suomen muuttumaton geopoliittinen asema ja idänsuhteet.

”Suomen suhteet itäiseen naapurimaahan ovat meille kohtalon kysymys. Niin on ollut ja niin tulee aina olemaan… Suomen ulkopolitiikka ei ole tasapainoilua tai pelaamista Idän ja Lännen vastakkaisuudella… Suomi ei pyri olosuhteilla keinotellen lähenemään länttä ja irrottautumaan idästä.”

Nyt, kun imperialismi on aloittamassa uutta kylmää sotaa Venäjää useita muita maita vastaan, on korkea aika muistaa Kekkosen sanat. Suomen geopoliittinen asema Venäjän suhteen on muuttumaton ja hyvät suhteet edelleen – ja pysyvästi – kohtalon kysymys.

Sen sijaan, että tässä tilanteessa toimittaisiin maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”suuren linjan” mukaisesti, rakennellaan naapurimaahan liittyviä uhkakuvia, jotta voitaisiin heittää tuo linja kokonaan roskakoriin ja antautua naapurimaata vastaan suunnattujen liittoumien välikappaleeksi ja tukialueeksi. Tätä on jatkunut jo vuosia ja tilanne on vain pahentunut. Olisiko nyt aika palata linjalle?