Presidentin on pidettävä Suomi pois Natosta

Presidentinvaaleissa puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Sauli Niinistö on hyväksynyt presidenttikaudellaan kenraalien allekirjoittaman isäntämaasopimuksen solmimisen Naton kanssa. Eduskunta ohitettiin päätöstä tehdessä. Sopimus on selkeä poikkeama Suomen perinteisestä puolueettomuuslinjasta, ja jälleen uusi askel kohti Natoa. Se antaa vieraan vallan joukoille mahdollisuuden käyttää Suomen maa-aluetta jopa hyökkäystoimintaan.

Presidentti ja muu ulkopoliittinen johto on vienyt Suomea yhä tiiviimpään yhteistyöhön Naton ja Nato-maiden armeijoiden kanssa. Suomen maa-, vesi- ja ilmatilaa on luovutettu suurten uhmakkaiden sotaharjoitusten käyttöön ja suunnitelmissa on järjettömän kalliiden Nato-yhteensopivien rynnäkkökoneiden hankkiminen.

Ehdokkaiden on otettava kantaa myös kansalaisten jokapäiväistä elämää koskeviin polttaviin ongelmiin.

Naton laajentuminen itään ja USA:n lisääntynyt läsnäolo Itämerellä ja Itämeren rantavaltioissa on tuonut sotilaallisen jännityksen Suomen lähialueille. Siksi tarvitaan presidenttiehdokas, joka lupaa irtisanoutua isäntämaasopimuksesta ja joka lupaa kääntää Suomen ulkopolitiikan takaisin perinteisen ja hyväksi havaitun puolueettomuuden tielle.

Vaikka presidentti ei voi juurikaan tehdä sisäpolitiikkaa koskevia päätöksiä, presidentti voi vaikuttaa poliittiseen keskusteluun nostettaviin kysymyksiin ja niiden ratkaisuihin. Siksi ehdokkaiden on otettava kantaa myös kansalaisten jokapäiväistä elämää koskeviin polttaviin ongelmiin.

Sipilän hallitus ja edellisetkin hallitukset ovat leikanneet työväeltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Perusteena on käytetty huonoa taloudellista tilannetta ja peloteltu valtion velkaantumisella. Samaan aikaan hallitus valmistautuu reilusti yli 10 miljardin hävittäjähankintoihin. Tarvitaan presidenttiehdokas, joka uskaltaa asettua leikkauksia ja asehankintoja vastaan. Rahat tarvitaan peruspalveluihin ja arjen turvaan.

Kansalaisaloitejärjestelmä on ollut hyvä uudistus, mutta aloitteet eivät ole saaneet eduskunnassa kunnollista käsittelyä. Useimmat niistä on haudattu valiokuntiin, eivätkä kansalaisten esittämät asiat ole edenneet kunnolliseen poliittiseen päätöksentekoon. Vain yksi kansalaisaloite on johtanut lain muuttamiseen. Tarvitaan presidenttiehdokas, joka on halukas käynnistämään vallan siirtämisen kansalle vaikuttamalla laajemman kansalaisaloitejärjestelmän, lähidemokratian ja osallistuvan budjetoinnin puolesta.

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus on leikannut työläisten palkkoja ja etuuksia. Pääomanomistajat ovat saaneet jättiosinkoja, eikä puhe yhteisistä talkoista ole tarkoittanut heitä. Kuka presidenttiehdokkaista kannattaa lakisääteistä minimipalkkaa Suomeen ja vaatii pääomatulojen verotuksen kiristämistä?

Euroopan Unioni on viime vuosina osoittautunut kyvyttömäksi ratkaisemaan maanosan suuria ongelmia. Unionin poliittinen kehitys on ongelmien ratkaisujen sijasta johtanut äärioikeiston nousuun. Lääkkeeksi tähän esitetään liittovaltiokehityksen syventämistä ja lisää talouskuria. Tarvitaan presidentti, joka vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä, militarisointia, leikkauspolitiikkaa ja vaatii sulkua finanssipääoman vallan kasvulle.

Suomessa ilmapiiri on viime aikoina kehittynyt selvästi rasistiseen ja muukalaisvihamieliseen suuntaan. Tarvitaan presidenttiehdokas, joka suorasanaisesti tuomitsee rasismin ja fasismin.