Miksi Venezuelan perustuslakia muutetaan?

Paitsi vapailla vaaleilla valittavia elimiä eri tasoilla, Venezuelassa on myös osallistuva kansanvalta, eli vaalien välissä äänestäjät voivat vaikuttaa politiikkaan – varsinkin kuntatasolla ja lähialueilla, jossa on helpompaa päästää suoraan yhteyteen valtuutettujen kanssa.

Joka tasolla on myös mahdollista meneillään olevalla vaalikaudella perua luottamuksen pettäneen edustajan valtakirja. Tämä koskee myös kansalliskokousta ja presidenttiä. Jotta voi perua valitun valtakirjan, vaaditaan, että puolet vaalikaudesta on kulunut ja että vähintään prosentti äänestäjistä nimillään, CNE-vaaliviranomaisen vahvistamana, pyytää aloittaa perumisprosessi. Perustuslain mukaan valtakirjan perumiseen vaaditaan 20 prosenttia äänistä.

Riippumaton vaaliviranomainen CNE

Vaaliviranomainen, jonka tehtävänä on vastata vaalien aloittamisesta, organisoida ja suorittaa ne, on hallituksesta ja puolueista riippumaton elin. Se koostuu viidestä henkilöstä, joista kolme on kansalaisyhteiskunnan nimeämää, yksi Venezuelan yliopiston laki- ja poliittisen tiedekunnan nimeämä sekä yksi ns. kansalaisvallan (valtakunnansyyttäjän, valtakunnanedustajan ja valtakunnan tilitarkastajan yhteisen edustajan) nimeämä. Kansalliskokous voi Korkeimman oikeuden hyväksynnällä erottaa CNE:n.

Venezuelan oppositio aloitti liki vuosi sitten prosessin presidentti Nicolás Maduron valtakirjan perumiseksi. Opposition CNE:lle luovuttamista 195 000 nimestä (prosentti äänestäjistä) 65 000 oli vääriä (kuolleita, alaikäisiä, ei-rekisteröityjä) ja lisäksi 40 000 varastettua henkilöllisyyttä. Maduron mandaatista ei voitu suorittaa äänestystä.

Valtatasapaino eri kansan valitsemien elimien välillä

Venezuelan valtiomuoto rakentuu tasapainotteluun eri kansan valitsemien elimien välillä. Viime presidenttivaaleissa 2014 voitti Maduro, joka muodosti hallituksen (sama malli kuin Yhdysvalloissa) ja joka voi päättää joitakin asioita itse. Suurin osa päätöksistä täytyy olla kansalliskokouksen hyväksymiä. Kansalliskokousvaaleissa 2015 sosialistipuolue PSUV menetti määräenemmistön, mutta todennetun vaalivilpin takia vaalivirasto ei hyväksynyt kolmea opposition edustajaa. Tätä oppositio ei suostu hyväksymään, kuten myöskään ei hallitusta eikä perustuslakia, joka säädettiin Hugo Chávezin aikaan, ennen hänen äkkinäistä kuolemaansa.

Ihonväristä luokkataistelua

Epäonnistuttuaan sekä yrityksessään päästä eroon presidentistä että saada kansalliskokouksen enemmistö (kolme hylättyä edustajaa), oppositio on voimistanut yritystään luoda valtatyhjiötä Venezuelaan, jotta se voisi kutsua maahan ulkomaisen armeijan.

Opposition suurmielenosoitukset osoittavat selkeästi, että kyse on luokkataistelusta, vaaleaihoisesta, hyvin huolitellun ja pukeutuneen ylä- ja keskiluokan liikehdinnältä, jos vertaa chavistojen vielä suurempiin mielenosoituksiin, jossa tummaihoinen työväenluokka on valtaenemmistönä.

Perustuslakikokous lain muuttamiseksi

Vappuna presidentti Maduro julisti – täysin perustuslain mukaisesti – yleiset, 500 edustajaa käsittävät perustuslakikokouksen vaalit.

Miksi sitten täytyy täydentää ”maailman kansanvaltaisinta perustuslakia”? Ehdotukset, johon perustuslakikokous tulee ottamaan kantaa, käsittävät muun muassa sosiaalivakuutusjärjestelmän, joka vahvistaisi monet 2000-luvulla tehdyistä yhteiskuntauudistuksista. Kyse on maankattavista hankkeista – misiones – kuten talokohtaisesta lääkärijärjestelmästä naapuritasolla, yleisen ja ilmaisen terveydenhuollon toteuttamisesta, ilmaisista kouluista kaikille, asuntotuotannosta, kulttuurista, yhteiskunnallisista edullisista kaupoista, monikulttuurisen identiteetin ja osallistuvan kansanvallan kehittämisestä alkaen kunnallisesta lähidemokratiasta kunnalliskokouksiin, luonnonsuojelusta ja ilmastonmuutoksen torjumisesta, mutta myös kansallisen itsenäisyyden vahvistamisesta ja uuden taloudellisen, ei-öljytuloihin perustuvan mallin omaksumisesta.

Oppositio ei uskalla satsata demokraattisiin vaaleihin

Oppositio ei hyväksy edellisten vaalien tuloksia eikä uskaltanut odottaa perustuslakikokouksen vaaleja 30. heinäkuuta eikä joulukuussa 2017 ja 2018 tapahtuvia paikallisvaaleja tai joulukuun 2018 presidentinvaaleja. Sen sijaan, että yrittäisi demokraattisessa järjestyksessä satsata voittaakseen vaalit, oppositio on Yhdysvaltain tukemana päättänyt saattaa Venezuelan vallattomaan tilaan taloudellisten sabotaasien ja väkivaltaisten mellakkojen avulla. Chavistoja on pahoinpidelty ja murhattu, lasten päiväkoteja, sairaaloita ja julkisia rakennuksia poltettu. Myös kranaatti-isku hallituksen rakennukseen kuuluu tähän tekojen sarjaan. Tarkoitus on, että kun valtatyhjiö on ilmeinen, voi kutsua Yhdysvaltain joukkoja palauttamaan järjestyksen.

Tässä hengessä oppositio kutsui oman ”kansanäänestyksen” 17. heinäkuuta ilman äänestysluetteloita ja riippumatonta valvontaa. Oppositio väitti seitsemän miljoonaa osallistuneen, noin 35 prosenttia kaikista äänioikeutetuista, luku jonka se saavutti aikaisemmissa vaaleissa, ja että 98 prosenttia oli jaa-ääniä. Oppositio ei kuitenkaan voi todistaa tätä, ja nyt vaalirekisterit on jo tuhottu eikä niitä voi tarkastaa.

Se, että oppositio yrittää sabotoida demokraattista prosessia sen sijaan että yrittäisi voittaa vaaleissa, osoittaa opposition tietävän, että bolivaarisesta mallista käytävissä laillisissa vaaleissa se ei tulisi voittamaan – vaikka Yhdysvallat ja kansainvälinen media kuinka tukisivat.

EVA BJÖRKLUND

Kirjoittaja on ruotsalainen rauhanaktiivi. Käännös Kerstin Tuomala.