Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kansalaistottelemattomuudesta

    Pääkirjoitukset
    16.5.2017 - 14:58
    Marko Korvela

    Tuore oikeusministeri, kokoomuksen Antti Häkkänen kertoi Ylen haastattelussa näkemyksiään suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta sekä omista moraali- ja oikeuskäsityksistään. Häkkäsen mielestä kansalaistottelemattomuus, jota esimerkiksi kirkko harrastaa suojellessaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, on huolestuttava ilmiö. Häkkänen pitää vakavana, että julkisessa keskustelussa kyseenalaistetaan lakien noudattamista. Oma moraali ja eettinen vakaumus eivät oikeuta Häkkäsen mielestä missään tilanteessa rikkomaan lakia.

    Kommunistisen liikkeen näkökulmasta Häkkäsen käsitykset ovat absurdeja ja kertovat puhujan turvatusta luokka-asemasta.

    Historiallisesti kansalaistottelemattomuudella on ollut valtava merkitys niin kehittyvien maiden vapautustaisteluissa kuin erilaisissa edistyksellisissä liikkeissä aina tasa-arvokamppailuista ja työtaisteluista lähtien.

    Kansalaistottelemattomuudella tarkoitetaan lainvastaista toimintaa, jota luonnehtii vetoaminen etiikkaan, väkivallattomuus ja symbolisuus. Tutkija Teppo Eskelisen mukaan kansalaistottelemattomuuden käsite on todennäköisin peräisin amerikkalaiselta Henry David Thoreaulta, joka oli merkittävä 1800-luvun ajattelija ja vaikutti muun muassa pasifismin ja ekologisen liikkeen kehitykseen. Käsitteen nykymerkityksen kannalta keskeisiä ajattelijoita ovat myös venäläinen Leo Tolstoi sekä Intian itsenäisyysliikkeen johtohahmo Mohandas Gandhi.

    Historiallisesti kansalaistottelemattomuudella on ollut valtava merkitys niin kehittyvien maiden vapautustaisteluissa kuin erilaisissa edistyksellisissä liikkeissä aina tasa-arvokamppailuista ja työtaisteluista lähtien. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi naisten äänioikeutta tai Yhdysvaltain rotuerottelun purkamista olisi saavutettu ainakaan niin nopeasti ja siististi pelkällä legaalilla vaikuttamisella. Suomessa kommunistit toimivat vuosikausia laittomasti maan alla. Tälläkin hetkellä kommunistien toiminta on useassa maassa kiellettyä.

    Ristiriitaista on, että legalismiin taipuvainen Häkkänen itse on kyseenalaistanut perustuslain aseman eräänlaisena perälautana. Häkkäsen mielestä perustuslaki ei saisi estää poliitikkoja tekemästä radikaalejakin uudistuksia lakeihin. Häkkänen unohtaa – tai yrittää aktiivisesti peitellä – että perustuslain tehtävä on juurikin suojella kansalaisia edes jollain tavalla poliitikkojen mielivallalta. Tämä outo kaksinaismoralismi korostaa vain sitä seikkaa, että vaikka lakien pitäisi olla kaikille sama, siihen suhtautumisessa ja niiden noudattamisessa on luokkakantaisia eroja.

    SKP:n viimeisimmän edustajakokouksen eräs asiakirja on otsikoitu ”Kaikki tuki katujen parlamenteille”. Vaikka valtaosa ulkoparlamentaarisesta toiminnasta onkin laillista, ei lakien ehdoton noudattaminen voi olla politiikan tekemisen rajoite. Joskus tarvitaan passiivista vastarintaa tai suoraa toimintaa, jotka vähintäänkin venyttävät laillisuuden rajoja. Maailma harvoin muuttuu ilman kansalaistottelemattomuutta.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laskivat viime vuonna 23,1 prosenttia. Kuva Development education CCO 3.0
    Politiikka
    12.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?”

    Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka on ajautunut historialliseen murrokseen.

    Kelan valinnanvapauskokeilussa köyhät jääneet sivuraiteelle. Kuva Shixart1985 CCO 2.0.
    Politiikka
    11.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

    Uuden tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tukee neurokirjon oppijoita. Kuva Hobvias Sudoneighm CCO 2.0
    Tutkimus
    10.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Myöhäinen ADHD-diagnoosi kasvattaa koulupudokkuuden riskiä

    Tuoreen selvityksen mukaan lakisääteinen hoidon laatu ei toteudu ikäihmisten palveluissa. Kuva Tuntematon CCO 0.0
    Uutiset
    9.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ikääntyneiden palvelut rakenteellisessa kriisissä

    Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Nato on ”maailman vahvin puolustusliitto”, jonka jäsenenä Suomi toimii sekä turvan saajana että sen tuottajana. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Kotimaa
    8.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomen militarisoitumisen kaari – puolustusministeri ja rauhanaktivistit katsovat samaa maailmaa ja näkevät eri todellisuudet

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!