Vakavien peliongelmien määrä kasvussa

Suurimmalla osalla suomalaisista pelaaminen pysyy hallinnassa. Kuitenkin 124 000 suomalaisella on jonkintasoisia peliongelmia, joilla on vaikutuksia myös pelaajien läheisiin. Valtakunnallisen ongelmapelaajia ja heidän läheisiään auttavan Peluurin asiakasmäärät samoin kuin vakavien peliongelmien määrä ovat kasvussa. Tämä ilmenee Peluurin julkaisemasta vuosiraportista.

Raportin lukujen taakse kätkeytyy inhimillinen tragedia. Yhä useammin Peluuriin ottaa yhteyttä pelaaja tai läheinen ylivelkaantumisen, rikoksen, itsetuhoisuuden tai pelaamisesta aiheutuneen eron vuoksi. Palvelujärjestelmän puutteiden vuoksi moni jää vaille tarvitsemaansa apua.

Vuonna 2016 Peluurin valtakunnallisessa auttavassa puhelimessa käytiin 9 % edellisvuotta enemmän keskusteluja pelaamisensa ongelmaksi kokevien pelaajien kanssa.

Internet on kasvattanut osuuttaan pelaamisen kanavana. Peluurista apua hakevien kohdalla nettipelaaminen on yleisempää kuin keskimäärin väestön keskuudessa. Kun arviolta kolmannes kaikesta rahapelaamisesta tapahtuu sähköisessä ympäristössä, Peluurin kohtaamista pelaajista 55 % pelasi pääasiassa netin kautta. Vuonna 2015 vastaava luku oli 48 %.

Peluurin luvut tukevat oletusta siitä, että netin kautta pelaaminen johtaa herkemmin ja osin vakavampiin ongelmiin kuin fyysisissä ympäristöissä tapahtuva pelaaminen.

Hoitoa ei ole riittävästi saatavilla

Vakavista peliongelmista kertovat pelaamisen rahoittaminen laittomin keinoin, itsetuhoisuus, asunnon menetys tai sen uhka, pelaamisesta johtuva ero, pelaamisen rahoittaminen lainarahalla sekä lainojen suuri määrä. Nämä ilmiöt ovat yleistyneet Peluurin puheluissa.

”Kohtaamme jatkuvasti tilanteita, joissa pelaaja ja läheinen jäävät tyhjän päälle, koska kunnat eivät ole huolehtineet velvoitteestaan järjestää hoitopalveluita.”

– Vaikeiden haittojen yleistyminen asiakkaiden yhteydenotoissa on syytä ottaa vakavasti. Vaikka Peluurin tilastoista ei voi suoraan tehdäkään päätelmiä pelihaittailmiön muutoksesta, saattaa taustalla olla pelihaittojen kärjistyminen laajemminkin, pohtii Peluurin yksikön päällikkö Mari Pajula.

Yksi Peluurin auttavan puhelimen keskeisistä tehtävistä on ohjata apua tarvitsevat pelaajat ja läheiset tukipalveluiden piiriin. Julkinen palvelujärjestelmä ei kuitenkaan pysty vastaamaan palveluiden tarpeeseen. Peluurista hakevat apua umpikujassa olevat ihmiset, jotka ovat liian pitkään yrittäneet selvitä pelaamisen aiheuttamista ongelmista yksin.

– Kohtaamme jatkuvasti tilanteita, joissa pelaaja ja läheinen jäävät tyhjän päälle, koska kunnat eivät ole huolehtineet velvoitteestaan järjestää hoitopalveluita. Arpajaislakia uudistetaan parhaillaan, ja uudistamisessa tulisikin varmistaa riittävät resurssit peliongelman hoitoon, toteaa Pajula.