Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen

Urho Kaleva Kekkosesta (1900-1986) on vuonna 2016 keskusteltu ja kirjoitettu tavallista enemmän – tulihan kuluneeksi 60 vuotta siitä kun UKK valittiin presidentiksi ja 30 vuotta miehen kuolemasta. Aika monet kirjat ja muistelot ovat pahasti jälkiviisaita, valitettavasti.

UKK ei rakentanut Kekkoslovakiaa ilman tukijoukkoja, vaan osasi verkostua jo silloin kun somesta tai netistä ei ollut tietoakaan.

Vallan ihmeellinen Kekkonen -kokoelmateoksessa asialla ovat Kekkoslovakian naiset. Kyse ei ole mistään paljastuskirjasta, missä UKK:n naissuhteet olisivat pääosassa. 1970-luvulla syntyneet mediatutkijat ja historioitsijat esittelevät paljolti poikkeavia näkökulmia, joihin sisältyy ripaus feminismiä ja muita tuoreita ajatuksia ajasta, josta moni ei muista tai tiedä mitään. Mainittakoon, että päätoimittaja Lotta Lounasmeri kävi syntymässä Joensuussa vuonna 1974.

Tutkijat todistavat monin tavoin, että UKK ei rakentanut Kekkoslovakiaa ilman tukijoukkoja, vaan osasi verkostua jo silloin kun somesta tai netistä ei ollut tietoakaan. Ympärillä hääri aina useampi kerros samanmielisiä, jotka hyötyivät hallitsijan vahvuuksista tai heikkouksista. Tosin, 1970-luvun lopulla UKK oli aika yksin, sairas ja vainoharhainen, oman Suuren Egonsa suojelija. Se ei silti hänen arvoaan ainakaan Öisinajattelijan silmissä tippaakaan vähennä. Vanhuus ei ole sairaus; se kohtaa meistä jokaisen.

Presidentin tie sankariksi

Lotta Lounasmeren ja Johanna Sumialan yhteisartikkeli Jäähyväiset suurelle johtajalle käynnistyy UKK:n hautajaisista 7.9.1986. Mediatutkijat analysoivat hienosti lehtien ja television antia suru-uutisen ja -ajan ympärillä. Myytin rakentaminen ei paljon poikkea siitä, mihin itänaapurissa oli totuttu johtajien kuollessa. Lepikon torpan Kansanmies-Kekkonen nostetaan kuollessaan Suomen viimeisten suurmiesten joukkoon. Ylistystä ja mediajulkisuutta piisaa sivukaupalla.

Niina Hämäläinen, Kati Katajisto ja Laura Saarenmaa pohtivat presidentin tietä sankariksi: osin hallitsijaa mielenkiintoisesti Kalevalan Väinämöiseen verraten ja eepoksen taruun turvaten, osin ”tohvelisankarinakin”, mutta useimmiten fyysisyyttä korostaen. UKK saattoi vielä vanhetessaankin hypätä kuusi porrasta kerrallaan Tamminiemessä – hiihtää, juoda, saunoa ja laulaa lähipiirinsä suohon, kiivetä palmuun, pyydystää Pietarin kalansaaliin, pelastaa maansa Kremlissä ja nolata samalla vastustajansa myllykirjeillään. Hän myös osasi hyödyntää oman kuvansa eräänlaisena ”alfauroksena” niin (kampanja)elokuvissa, dokumenteissa kuin miestenlehdissä. Aika usein muut tekivät sen presidentin tietämättä ja hänen puolestaan pysyäkseen sisäpiirissä.

Maskuliinista vallankäyttöä

Vaikka monien kirjoittajien osuudessa vilahtelevat myös UKK:n luomat henkilökohtaiset suhteet Neuvostoliittoon ja mahdolliset presidentin manttelinperijät oikkuineen, tämä puoli Kekkoslovakiaa jää kuitenkin vähemmälle. Se ei ole ollenkaan puute, koska viisi naiskirjoittajaa tuovat kukin vuorollaan aina jotakin uutta ja usein kriittistä aineistoa siihen maskuliiniseen vallankäyttöön, joka oli ominaista juuri Kekkoslovakiassa. Onkohan siitä – hyvä veli-verkostoista, saunaseuroista ja kabinettipolitiikasta – vieläkään eroon päästy? Kysyn vain? Mediaa tutkimalla Kekkoslovakian naiset ovat päässeet hyvin jyvälle siitä mitä vallan ytimessä sattui ja tapahtui – ja kuinka UKK valtaansa käytti. Toki he näkevät myös UKK:n ulkopoliittisen linjan välttämättömyyden ja Kekkoslovakia-Suomen hyvätkin puolet eivätkä yritä jälkiviisastella. Eivät ainakaan liian räväkästi.

Mediaa tutkimalla Kekkoslovakian naiset ovat päässeet hyvin jyvälle siitä mitä vallan ytimessä sattui ja tapahtui.

Tuskinpa Suomelle olisi suotu parempaa valtiomiestä kuin UKK noina sodanjälkisinä vaikeina vuosikymmeninä. Se, että esimerkiksi ETYK-kokous pidettiin Finlandia-talossa 1975, on taatusti yksi Kekkosen suurimpia saavutuksia.

Vallan ihmeellinen Kekkonen päättyy mainioon sarjakuvaan. Sen piirtäjä, Ruotsissa syntynyt Ainur Elmgren pistää Kekkoslovakian historian paikalleen sopivin ironisin, mutta historiatietoisin kuvin.

Öisinajattelija

Lotta Lounasmeri & tutkijaryhmä. Vallan ihmeellinen Kekkonen. Katseita erääseen presidenttiin. Into Kustannus Oy 2016, 224 s.