Vasemmisto hakee vaihtoehtoa EU:n talouskuripolitiikalle

Eurooppalainen vasemmisto hakee nyt toden teolla vaihtoehtoa Euroopan unionille ja ennen kaikkea Euroopan talous- ja rahaliitto Emulle ja eurolle. Eräs laukaiseva tekijä on ollut vasemmistopuolue Syrizan kamppailu talouskriisin kurimuksessa. Kreikan hallitusvastuussa oleva Syriza on joutunut vaikeuksiin finanssipääoman valtaa edustavan troikan – EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n – kanssa.

Syrizan kamppailu on tuonut esiin ne vasemmistolaisen politiikan tekemisen rajat, joita millä tahansa EU-euro-maalla näiden kapitalististen sopimusten puitteissa on, huomauttaa Tiedonantajan päätoimittaja ja Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen Marko Korvela. Hänen mukaansa viimeistään nyt on käynyt selväksi EU:n ja Emun todellinen luonne finanssikapitalismin ja pääoman kasautumisen rakenteina.

”Monet parikymmentä vuotta sitten esittämämme uhkakuvat ovat käyneet toteen.”

– Suomalaisille kommunisteille ja EU-kriittisille voimille tämä ei tullut yllätyksenä. Meillähän esimerkiksi Vaihtoehto EU:lle -liike nosti jo Suomen Emu-jäseneksi liittämisen yhteydessä esille lukuisia epäilyksiä siitä, mihin talous- ja rahaunioni johtaa. Vaikka jälkiviisaus ei sinänsä lämmitä, nyt voimme todeta, että monet parikymmentä vuotta sitten esittämämme uhkakuvat ovat käyneet toteen, jopa vielä suuremmin kuin mitä osattiin vielä siinä vaiheessa nähdä.

Korvela muistuttaa, että päätös Suomen Emu-jäsenyydestä tehtiin erittäin epädemokraattisesti Paavo Lipposen (SDP) sateenkaarihallituksen aikana, jossa mukana olleet demarit ja vasemmistoliitto siunasivat onnettoman kehityksen.

– Tämä EU-konsensus on leimannut suomalaisen vasemmiston enemmistön ja ay-liikkeen eliitin kritiikitöntä suhtautumista Euroopan integraatiokehitykseen, olipa kyse sitten politiikasta tai taloudesta, väittää Korvela.

Vaihtoehtoisia aloitteita

Nyt Euroopassa käydään siis keskustelua vaihtoehdoista.

Eräs foorumi on Kreikan entisen valtiovarainministerin, talousasiantuntija Yannis Varoufakisin aloitteesta syntynyt DiEM25, jonka tavoitteena on ”demokratisoida” Euroopan unioni vuoteen 2025 mennessä. DiEM25:n manifestissa todetaan, että sen tavoitteena on estää unionin hajoaminen ja uudelleenmuotoilla EU:n agenda sen niin sanotun sosiaalisen ulottuvuuden kautta.

Toinen merkittävä aloite on Plan B eli ”Suunnitelma B”. Se on henkilöitynyt ranskalaiseen europarlamentaarikkoon Jean Luc Mélenchoniin.

”Suunnitelma B on koonnut taakseen merkittäviä vasemmistolaisia voimia Euroopasta.”

– Mélenchon on mielenkiintoinen hahmo. Hän on syntynyt Marokossa ja ollut muun muassa Ranskan opetusministerinä vuosituhannen alkupuolella. Mélenchonilla on trotskilainen tausta ja hän on Marxinsa lukenut, mutta siitä huolimatta tuki vielä jokin aika sitten EU:n liittovaltiokehitystä. Sittemmin Mélenchon on todennut, että unioni on enemmän osa ongelmaa kuin ratkaisua. Suunnitelma B on koonnut taakseen merkittäviä vasemmistolaisia voimia Euroopasta, kuvaa Korvela.

Kolmas maininnan arvoinen aloite on kesällä alkunsa saanut Left Exit (Lexit), vasemmistolainen tie ulos Euroopan unionin ikeen alta. Sen ensimmäinen allekirjoittaja on radikaalivasemmistolainen legenda Tariq Ali ja hänen perässään liuta merkittäviä vasemmistolaisia poliitikkoja, intellektuelleja ja vaikuttajia eri puolilta Eurooppaa.

– Left Exitin vasemmistolaisen vaihtoehdon vetoomusteksti julkaistiin kokonaan käännettynä Tiedonantajassa syksyllä. Mielestäni se on erittäin hyvä keskustelualoite, jolla haetaan ratkaisuja muun muassa Iso-Britannian Brexitin asettamalle haasteelle, sanoo Korvela.

Konferenssi Tanskassa

Tanskassa järjestetään 19.-20. marraskuuta kaksipäiväinen konferenssi Alternatives to the Europe of austerity, jossa pohditaan monesta näkökulmasta vasemmiston vaihtoehtoa eurolle, Emulle ja Euroopan unionille. Konferenssin kokoonkutsujat ovat Tanskan Enhedslisten sekä Ruotsin vasemmistopuolue Vänsterpartiet.

– Voisi ajatella, että Tanskassa kohtaavat kaikki edellä mainitut keskustelualoitteet ja -foorumit. Tarkoituksena on pohtia sekä EU:n olemusta, vaihtoehtoisen politiikan mahdollisuuksia ja konkreettisesti miettiä niitä toiminnan tapoja ja taktiikoita, miten vasemmisto lähtee kamppailemaan toisenlaisen Euroopan puolesta.

Korvela on keskusteluissa mukana SKP:n edustajana. Mielenkiintoista on, että konferenssiin osallistuu Suomesta myös vasemmistoliiton väkeä. Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää puheenvuoron konferenssissa sunnuntaina. Merkitseekö tämä sitä, että vasemmistoliiton EU- ja europolitiikassa on tapahtunut perustavaa laatua oleva muutos, se jää Korvelan mielestä vielä nähtäväksi.

SKP:n EU- ja europoliittinen linja on ollut Korvelan mukaan selvä ja johdonmukainen: SKP haluaa irti kaikista kapitalistisista rakenteista ja sopimuksista, olipa kyse globaalista, EU:sta tai kansallisesta tasosta.

– Me vaadimme, että Suomi irtautuu EU-kurisopimuksista. EU ja sen talousulottuvuus Emu koostuvat valtioiden välisistä sopimuksista, joista valtaosa on solmittu ilman, että kansalaisilta on selvästi kysytty mielipidettä. Viimeisin näistä on parisen vuotta sitten Suomen eduskunnan – myös vasemmiston – allekirjoittama niin sanottu Euroopan kasvu- ja vakaussopimus, joka kahlitsee Suomen Kreikan kaltaisen talouskuripolitiikan raameihin ja toi mukanaan pankkiunionin, joka tekee meistä kaikista entistä suoremmin seuraavan eurokriisin maksajia. Nämä sopimukset pitää purkaa tai ainakin alistaa kansanäänestykseen, toteaa Korvela.

Ei paluuta historiaan

Kuten SKP kesällä arvioi, Britannian päätös irtautua EU:sta tuo Korvelan mielestä mahdollisuuksia myös vasemmistolle – mutta ei automaattisesti eikä ilman vakavaa pohdintaa. On selvä, että brittien Brexitin ja monen muun EU-euro-maan unionin vastaisessa kritiikissä on vahvoja nationalistisia sävyjä, joihin vasemmisto ei voi yhtyä. Nyt käydään kamppailua siitä, mihin suuntaan EU- ja eurokritiikki kallistuu.

”Me emme voi ajatella, että palautetaan joku historiallinen tilanne, jolloin asiat olivat muka kunnossa.”

– Esimerkiksi oman maan kansalaiset tai työläiset ensin – tai rajat kiinni -vaatimukset eivät voi olla kansainvälisen, radikaalin, luokkakantaisen vasemmiston tunnuksia. Meillä ei myöskään ole paluuta mihinkään EU:ta edeltäneeseen kansallisvaltioon. Me emme voi ajatella, että palautetaan joku historiallinen tilanne, jolloin asiat olivat muka kunnossa. Maailma muuttuu ja poliittiset tavoitteet sen mukana, kuten me kommunistit tiedämme. Nämä näkemykset ovat epämarxilaisia eivätkä perustu konkreettisen tilanteen konkreettiseen analyysiin, lataa Korvela.

Suomalaiset kommunistit ovat sitä mieltä, että eurosta, Emusta ja EU:sta pitää päästä eroon. Se ei onnistu kansallisilla ratkaisuilla vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja rajat ylittävää luokkataistelua.

Korvelan mielestä on tärkeää, että SKP osallistuu eurooppalaiseen keskusteluun EU:sta ja sen vaihtoehdoista – ja nimenomaan kapitalisminvastaisesta, luokkakantaisesta näkökulmasta.

– Me emme ole vain saamapuolella, vaan meillä on paljon annettavaa eurooppalaiselle vasemmistolle. SKP on ollut mukana muotoilemassa hyvää, sisältölähtöistä EU- ja Emu-kritiikkiä jo pitkään. Nyt sille tiedolle on käyttöä, sanoo Korvela.