”Emme ole jäniksiä”

Pelastakaa Lapset ry. on kartoittanut yksin, ilman huoltajaa maahamme saapuneiden turvapaikanhakijanuorten kokemuksia. Hankkeen tavoitteena on tuoda esiin ilman huoltajaa saapuneiden lasten ja nuorten ajatuksia vastaanottovaiheesta ja esittää tämän tiedon pohjalta ideoita vastaanottovaiheen kehittämiseksi.

Lastensuojelupalveluiden johtaja Riitta Hyytinen toteaa, ettei hankehakemusta tehtäessä tiedetty, että syksyllä 2015 Suomessa elettäisiin keskellä eurooppalaista pakolaiskriisiä ja myös meille tulisi paljon alaikäisiä, yksin liikkeellä olevia turvapaikanhakijoita.

– Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista yli 3 000 oli yksin tulleita alaikäisiä. Järjestelmä ei ollut varautunut lasten vastaanottoon eikä riittävää määrää erilaisia palveluita ja toimintamuotoja ollut olemassa.

Pelastakaa Lapset ryhtyi nopeasti auttamaan.

– Toteutimme kriisityötä ja perustimme alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä. Lisäksi käynnistimme lapsiystävällisiä tiloja vastaanottokeskuksiin vanhempiensa kanssa tulleita lapsia varten.

Osallisuus toimintatapana

Hyytisen mukaan hankkeen ydin ja lähtökohta on lapsen osallisuus, joka taataan lapselle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella.

Nuorilla on vastaanottovaiheesta sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia.

Osallisuus on tässä hankkeessa ollut toimintatapa, jolla on pyritty vahvistamaan lapsen toimijuutta. Lapset ja nuoret ovat tasaveroisina kumppaneina omaa elämäänsä koskevissa asioissa.

Nuorilla on vastaanottovaiheesta sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Eräs nuori kiteyttää:

– Emme ole jäniksiä, joita voidaan pompottaa paikasta toiseen.

– Tutustuimme jalkapallossa suomalaisiin, mutta kun he saivat tietää, että olemme pakolaisia, he kaikkosivat pois, kertoo toinen nuori.

Eräs vastanneista meni poliisilaitokselle ja järkyttyi saatuaan kielteisen päätöksen.

– Olin todella maassa ja masentunut. Lähdettyäni poliisista ajattelin tapoja, joilla kuolisin siellä, mutta sen jälkeen olen yrittänyt selviytyä. En halua kuolla vielä tässä iässä.

Muutosehdotuksia

Hankkeessa tehdyssä työssä havaittiin, miten heikosti lapsia ja nuoria on kuultu ja miten vähän vaikutusmahdollisuuksia heillä on ollut itseään koskeviin asioihin. Lapset ja nuoret tulevat erilaisista taustoista ja kieli- ja kulttuuriympäristöistä, näistä huolimatta he ovat kykeneviä, valmiita ja motivoituneita osallistumaan ja ilmaisemaan itseään.

Loppuraportissa tehdään lasten ja nuorten kokemusten pohjalta useita muutosehdotuksia siihen, miten vastaanottovaihetta voidaan kehittää. Tärkeää on esimerkiksi se, että ilman huoltajaa saapuneiden lasten turvapaikkahakemukset käsitellään kiireellisinä. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että lapsilla on mielenterveystukea, mahdollisuus sekä lepoon että vapaa-ajan aktiviteetteihin, koulunkäyntiin ja suomalaisiin ikätovereihin tutustumiseen.