Kiky lisää kotitalouksien velkaantumista

Kilpailukykysopimuksessa neuvotellut palkkamaltti, työehtojen heikennykset sekä veronalennukset ajavat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan entistä ahtaammalle. Kyseessä on miljardiluokan tulonsiirto työltä pääomalle tilanteessa, jossa pääomia ei tulla käyttämään työllistäviin investointeihin vaan osingonjakoon omistajille.

Verohelpotukset kautta linjan merkitsevät julkisten hyvinvointipalvelujen ylläpitoon tarvittavan verokertymän vähenemistä. Koska SOS-hallitus ei suostu ottamaan merkittävästi lisää investointivelkaa edes nollakoron, joissain tapauksissa jopa negatiivisen koron aikana, on luvassa lisää leikkauksia ja erilaisten maksujen nostoja.

SOS-hallitus noudattaa uusliberalistisen ideologian mukaista politiikkaa, josta hyötyy omistava luokka.

Talousasiantuntijat kautta linja alkavat olla yhtä mieltä siitä, että Suomen heikon taloustilanteen taustalla on kysyntälama – eivät suinkaan heikko kilpailukyky, liian suuret palkat tai liian paisunut ja tehoton julkinen sektori. Vientimarkkinoilla kysynnän kasvattaminen on omin poliittisin päätöksin nykytilanteessa hankalaa, koska Suomelta puuttuu itsenäinen valuuttapolitiikka. Yleistä kotimaista kysyntää voidaan kasvattaa esimerkiksi valtion investointeja lisäämällä sekä korottamalla palkkoja ja sosiaaliturvaa, joista todennäköisimmin siirtyy rahaa kulutuksen kautta talouden kiertoon. Näin ei SOS-hallitus kuitenkaan halua tehdä, koska se noudattaa uusliberalistisen ideologian mukaista politiikkaa, josta hyötyy omistava luokka.

Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet viimeisen 10 vuoden aikana kovaa vauhtia. Tämä käy ilmi muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen (Syyskuu/2016) artikkelista. Kotimaista kysyntää pönkitetään siis entistä enemmän velkarahalla. Artikkelissa muistellaan 1990-luvun laman aikana velkahelvettiin joutuneita ja pohditaan, miten käy nykyisten velallisten jos ja kun korot alkavat jossain vaiheessa kasvaa.

Hesarin toimittaja ei artikkelissa kertaakaan mainitse palkkatulojen pienuutta tai työsuhteiden epävarmuutta. Siinä kyllä ihmetellään suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvua ja säästämisasteen vähyyttä. Se, että tämän taustalla olisivat riittämättömät tulot, ei nouse jutussa esille.

Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa tuhoisin seurauksin: palkkojen jämähtämisen vuoksi kotimaista kysyntää ylläpidettiin velkaannuttamalla kotitalouksia niin, että kasvoi jättimäinen velkakupla. Sen romahtaminen liki 10 vuotta sitten syöksi maan talouden lamaan ja miljoonat ylivelkaantuneet toimeentuloahdinkoon ja kaduille, kun velkojen panttina oli useimmiten asunto.

Suomessa on jo lähemmäs 400 000 ylivelkaantunutta.

Suomessa on jo lähemmäs 400 000 ylivelkaantunutta, joilla on arkista elämää haittaava maksuhäiriömerkintä. Yhä useammin korkeakorkoisia kulutusluottoja otetaan arjessa selviytymiseen, ei ylimääräiseen kerskakulutukseen. Kiky-sopimuksen myötä kotitalouksien velkaantumisaste sekä maksuhäiriömerkintöjen määrä tulee kasvamaan entisestään. Jos työpaikkoja syntyykin, niin ne ovat mitä todennäköisimmin joko palkattomia tai matalapalkkaisia töitä. Niillä ei velkoja lyhennellä eikä paljoa veroja makseta.