Kesäyliopisto oli oppimisen ylistys

Marxilaisuuden kesäyliopisto kokoontui Hauhon Vähäjärvelle elokuun alkupuolella opiskelemaan teoriaa ja käytännön politiikkaa. Viikonlopun aikana kuultiin alustuksia erilaisilla aiheilla ja välillä porukka jaettiin pienempiin ryhmiin oppimaan uusilla ja vanhoilla tavoilla.

Demokraattisen sivistysliiton ja Suomen kommunistien puolueen yhdessä järjestämä kesäyliopisto kokosi eri-ikäisiä osallistujia ympäri maan. Tästä kertoi jo esittäytymiskierroksen toiminnallinen osuus, jossa muodostettiin kuvitteellinen Suomen kartta osallistujien kotipaikkakunnan mukaan.

Arvoteoriaa ja Gramscia

Kesäyliopistoon osallistui vasta hiljattain Marxin teorioista ja vasemmistolaisesta politiikasta kiinnostuneita sekä vanhoja konkareita päivittämässä tietojaan. Yleinen ilmapiiri kesäyliopistossa oli motivoitunut ja keskustelua olisi riittänyt varmasti enemmänkin kuin aikataulun puitteissa oli mahdollista.

Perjantaina aloitettiin tulokahvien piristämänä tiukasti taloustieteellä. Pertti Honkanen alusti alkuun Marxin arvoteoriasta ja lopuksi suuntasi ajatukset kohti eurokriisiä. Tämän jälkeen Leo Partanen piti puheenvuoron Gramscista ja opiskelijat pääsivät sukeltamaan perustan ja päällysrakenteen teoriaan.

Perjantaina koottiin myös ryhmätöinä palapeliä, jonka aiheena oli historiallinen materialismi. Oli hauska huomata, että eri joukkueet sijoittivat erilaisiin talousjärjestelmiin myös eri asioita. Kuuluuko television Pikku Kakkonen vielä ohjelmistoon kommunismissa, vai onko se pelkästään kapitalistisen yhteiskunnan tuote?

Illalla tutustuttiin Vähäjärven ympäristöön Marx-iltarasteilla. Raikas keli sai ajatukset takaisin ajalle, jolloin viikingit vielä tekivät ryöstöretkiä Hämeeseen. Rasteille mietittiin, mikä mahtoi olla yhteiskuntajärjestys niinä aikoina historiallisen materialismin näkökulmasta?

Eurokriisiä ja ay-liikkeen historiaa

Lauantaina päästiin aamiaisen jälkeen vauhtiin kovalla luennoitsijalla. Tällä kertaa opiskelun muotona oli luennon katsominen videolta ja vuoroon päästettiin taloustieteilijä Bill Mitchell. Viime syksynä Helsingissä luennoinut Mitchell puhui videolla eurokriisistä ja sen syistä. Hän sivusi myös työn tuottavuuden kasvua verrattuna palkkojen kehitykseen ja totesi palkkojen jääneen roimasti jälkeen siinä kilpailussa.

Politiikan suunnan muuttuessa vuosikymmenien saatossa on myös ay-liike ottanut erilaisia asemia yhteiskunnassa.

Kesäyliopisto sai vieraakseen myös hyvinvointivaltion ja ay-liikkeen historian asiantuntijan. Päivi Uljas kertoi alustuksessaan lauantaina tuhdin tietopaketin työläisten liikehdinnästä aina 1800-luvulta nykypäivään. Ay-liikkeen ollessa vanhempaa perua kuin työväenliikkeen, kuultiin alustuksen alkuun käsityöläisyhdistysten toiminnassa Englannissa manifestin ja suuren laman aikaan. Tästä siirtyen kohti 1900-lukua, totesi Uljas sosialismin saaneen kannatusta uudenlaisessa ay-liikkeessä. Pitkin alustusta kuultiin esimerkkejä työtaisteluista yhden ammattikunnan näkökulmasta. Elintarvikealan työläiset olivat mukana vaatimassa 45-tuntista työviikkoa ja vaatimuksen aloittaneet, ja sen vuoksi erotetut, työpaikat vetosivat julkisesti muihin saman alan työläisiin liittyä mukaan lyhennettyyn työpäivään. Uljas kävi alustuksessaan läpi kokonaiset vuosisadan käyttäen esimerkkejä niin Yhdysvaltojen autotehtaista kuin leipomoiden työoloista Suomessa. Politiikan suunnan muuttuessa vuosikymmenien saatossa on myös ay-liike ottanut erilaisia asemia yhteiskunnassa.

Mieleen painui alustuksessa käytetty pätkä E.K. Louhikolta vuodelta 1937: ”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.”

Lauantai-iltana pidettiin hiljainen kynttilähetki Vähäjärven rannassa Hiroshiman pommituksissa vuonna 1945 kuolleille. Sen lisäksi iltaohjelmaan kuului perinteisesti saunominen ja ulkokatoksessa grillailu. Kitara soi ja työväenlaulut raikuivat. Oppimisen ylistys ei siis jäänyt pelkästään päiväohjelman heiniksi.

Kuntapolitiikkaa ja tulevaisuusdialogia

Kesäyliopiston viimeinen päivä oli omistettu kuntapolitiikalle. Erilaisista kuntavaikuttamisen muodoista, kuntavaalikampanjasta ja käytännön kokemuksista kertoivat omilla alustuksillaan kaupunginvaltuutetut Riitta Tynjä ja Tero Pitkä. Alustuksissa nousi esille paikallisen asukastoiminnan tärkeys kannanottojen, kuntalaisaloitteiden ja esimerkiksi mielenosoitusten voimin. Aloitteellinen ote kuntapolitiikkaan on usein konkretisoitunut isoksi äänimääräksi kunnallisvaaleissa.

Sunnuntai päätettiin tulevaisuusdialogiin, jossa siirryttiin ajassa eteenpäin kevään vaalipäivän iltaan. Keskustelusta kerättyjen kommenttien perusteella ovat kommunistit ympäri maan lähdössä kuntavaaleihin voittajien asenteella ja oikeistohegemonian järkyttäminen mielessään.

DSL:n ja SKP:n yhteinen talviyliopisto järjestetään 28.-29.1.2017.