Tarvitaan kriittistä keskustelua poliisin toiminnasta

Syyskuussa tulee kuluneeksi 10 vuotta Smash ASEM –tapahtumasta. Lauantaina 9. syyskuuta 2006 järjestettiin Helsingissä toimintaa Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta (ASEM) vastaan. Päivän rauhanomainen mielenosoitusmarssi jäi kaaokseksi muuttuneen Smash ASEM –iltatapahtuman varjoon mediahuomiossa. Poliisi piiritti Kiasman eteen kokoontuneet mielenosoittajat ilman ennakkovaroitusta tai minkäänlaista tarkempaa syytä. Virkavalta perusteli toimia sillä, että mielenosoittajat olivat aiemmin uhonneet kansalaistottelemattomuudella ja haluttiin ennalta ehkäistä mahdollisia levottomuuksia. Turvatoimet olivat kuitenkin selvästi ylimitoitettuja ja voimaa näytettiin ja käytettiin ylenpalttisesti.

Smash ASEM –mielenosoitus muuttui kahinaksi mielenosoittajien ja poliisin välillä. Poliisi käytti kovia otteita ja suoritti lukuisia pidätyksiä. Pidätettyjen joukossa oli muun muassa kaksi kaupunginvaltuutettua ja Suomen Kuvalehden lehtikuvaaja, joka myöhemmin veikin tapauksen oikeuteen aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta myöten.

Mielenosoittajista 86 vastaan nostettiin syytteet, jokunen kymmenen sai rangaistuksen. Poliisia vastaan jätettiin 53 kantelua. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisi menettelikin osin lainvastaisesti. Eniten aihetta arvosteluun antoivat eräät kiinniotot ja kiinniotettujen osin nöyryyttävä kohtelu. Ketään poliisia ei kuitenkaan rangaistu.

Smash ASEMin tapahtumat tulivat mieleen, kun poliisi käytti kovia keinoja Musta Kallio –tapahtuman konserttiyleisöä vastaan 10. elokuuta. Viranomaiset alkoivat ilman eri varoitusta kaasuttaa konserttiyleisöä, turvautuivat etälamauttimeen ja pitivät näkyvästi esillä uusia paineilma-aseita. Silminnäkijöiden mukaan konsertti oli jo hiljentynyt ja tunnelma oli rauhallinen ennen poliisin paikalletuloa. Moni koki poliisin toimet mielivaltaisiksi ja ylimitoitetuiksi.

Tilastojen mukaan äärioikeistolaisiksi luokiteltuja väkivaltarikoksia tehtiin viime vuonna 33 ja äärivasemmistolaisiksi luokiteltuja 16. Silti virkavallan kovat otteet kohdistuvat huomattavasti useammin vasemmistolaista radikaalia toimintaa kuin äärioikeistoa kohtaan. Taustalla ovat selvästi poliisin asenteet: tutkimuksen mukaan poliisien keskuudessa suosituimmat puolueet ovat perussuomalaiset ja kokoomus.

Poliisi itse on todennut, ettei harrasta väkivaltaa vaan kyse on ”voimankäytöstä”. Samoin esimerkiksi uusia, tehokkaita paineilma-aseita ei poliisin mielestä luokitella aseiksi vaan kyseessä ovat ”joukkojenhallintavälineet”. Orwellilaisen uuskielen alle on tarkoitus peittää kriittinen keskustelu viranomaisten toiminnasta, oikeutuksesta ja tarkoitusperistä. Miksi suomalainen poliisi aseistautuu?

Eräs keskeinen ongelma Suomessa on perustuslakituomioistuimen puute. Monesta muusta maasta poiketen meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, vaan perustuslain toteutumista valvoo lakeja säätävän eduskunnan jäsenistä muodostettu perustuslakivaliokunta. Se on luonteeltaan poliittinen instituutio, ei oikeudellinen. Suomikin tarvitsee oman perustuslakituomioistuimen, jonka eräs tehtävä on valvoa kansalaisten tasavertaisuutta ja perusoikeuksien toteutumista.

Poliisin asema Suomessa on ristiriitainen: toisaalta leikkaukset ovat syöneet perustoiminnan resursseja, toisaalta raskaan sarjan joukkojenhallintaan on saatu viime vuosina uusia aseita, joita on jo kansalle esitelty. Kansa luottaa poliisiin, mutta samalla luottamusta ovat syöneet muun muassa korruptioepäilyt sekä jo mainittu resurssipula, mikä on vähentänyt poliisin kykyä ennalta ehkäisevään työhön sekä kykyä vastata tavan kansalaista huolettaviin asioihin.

Monissa maissa on tapahtunut valitettavaa kehitystä, jossa entistä useampi sosiaalinen ongelma muutetaan kriminaalipuolen ongelmaksi. Kuria ja valvontaa koventamalla kuvitellaan ratkaistavan niin työttömyyttä, köyhyyttä kuin syrjäyttämistä. Tällaisessa tilanteessa poliisin ja oikeuslaitoksen harteille kasautuu merkittävää yhteiskunnallista valtaa ilman, että siitä käydään periaatteellista poliittista keskustelua. Toivottavasti Suomessa tämä kehitys saadaan torpattua alkuunsa.