Lomakauden satoa

Heinäkuun liikunta- ja urheilusadon kertaamisen voisi aloittaa Pokemon Go -pelisovellutuksesta, joka on saanut paikallaan nyhjöttävän nettipeliriippuvaisen nuoren ulos jahtaamaan älypuhelimen kanssa jahtaamaan ympäristöön sijoitettuja virtuaaliötököitä. Hartiat lysyssä pelikoneita käyttävä nuoriso on saatu liikkeelle, tosin katse edelleen pelikoneeseen eli älypuhelimeen naulittuna. Pokemon Go -peli on laajentunut hetkessä maailmanlaajuisesti ainakin sadan miljoonan pelaajan harrastukseksi.

Siis Pokemon Go -peli voidaan todeta liikunnallisesti hyväksi toiminnaksi. Mutta onko se koko totuus? Peli on kehitetty yhteistyössä USA:n viranomaisten kanssa. Keskusteltava asia pelissä on se, että samalla kun avaat pelin ja otat kuvan ötököistä, niin samalla välittyy kuva ja äänet pelin haltijalle. Kun Googlen Map on kartoittanut ulkoisen ympäristömme, niin Pokemon Go kerää vastaavaa tietoa rakennusten sisältä. Odotan vain syksyä ja eduskunnan työn aloittamista. Ennustan, että joku kansanedustajista pelaa Pokemon Go -peliä eduskuntatalon sisällä kosiskellakseen pelaavaa kansaa ja samalla avaa väylän tiedon kerääjille eduskuntatalon sisälle.

Jalkapallon EM-kisat päättyivät heinäkuun alkupuolella. Kisojen suurin yllättäjä oli Islanti, joka pääsi turnauksessa varsin pitkälle voittamalla pudotuspelivaiheessa Englannin. Mestariksi selvisi Portugali, joka jatkoajalla, tai pitäisikö sanoa jatkopelissä, löi isäntämaa Ranskan. Portugalin sankariksi nousi kuitenkin pelin alkuvaiheessa loukkaantunut Cristiano Ronaldo, joka kasvoi aiemmasta melko itsekkäästä pelaajasta uudella tavalla koko joukkuetta kannustavaksi mestariksi.

Ehkä eniten heinäkuun kansainvälistä urheilua leimasivat dopingskandaalit. Venäjän yleisurheilijat suljettiin IAAF:n päätöksellä pois kansainvälisestä urheilusta. Yleisurheilun EM-kisat menivät Suomelta alakanttiin: yksi pronssi ja neljä pistesijaa. Antti Ruuskasen keihäspronssi koettiin pettymykseksi hyvin menneen karsinnan jälkeen. Helsingin Sanomat otsikoi: Ruuskanen heitti vaivoin pronssille. Aika vähättelevä ilmaisu ellei tuo “vaivoin” tarkoittanut Ruuskasen kylkivaivaa. Päällimmäiseksi kisoista jäi mieleen Turkin niin sanotut ostourheilijat (suurin osa Keniasta), jotka toivat valtaosan Turkin mitaleista. Ostourheilijoilla tarkoitetaan eri maista hankittuja urheilijoita, joille myönnetään nopeutetusti kansalaisuus. IAAF:n sääntöjen mukaan tällaisen urheilijan karenssi edustaa uutta maataan on vain 12 kuukautta. Tätä ei pidä sekoittaa normaaliin maahanmuuttoon ja sen kautta saatavaan kansalaisuuteen.

Dopingskandaalit täydentyivät norjalaisen huippuhiihtäjän Sundbyn astmalääkekäryllä, Sundby oli ottanut vuosina 2014 ja 2015 reippaita yliannoksia sinänsä luvallisessa astmalääkityksessä. Tapauksen tekee mielenkiintoiseksi se, että lääkkeet mitoitti Norjan hiihtoliiton lääkäri ja se, että Norjan hiihtoliitto korvasi Sundbylle kärystä johtuneet menetetyt palkkiorahat. Sundbylle määrätty kilpailurangaistus oli lähinnä vitsi: kahden kuukauden kilpailukielto kesäaikaan.

Rion olympiakisat pyörähtävät käyntiin 6. elokuuta. Kisoja on edeltänyt melkoinen farssi, jossa Kansainvälinen antidopingtoimikunta WADA vaati koko Venäjän joukkueen sulkemista kisojen ulkopuolelle. KOK ratkaisi asian siirtämällä päätökset kansainvälisille lajiliitoille evästyksellä, että aiemmin dopingista kärähtäneet venäläiset urheilijat eivät voi kisoihin osallistua. Tässä venäläiset urheilijat asetettiin eri asemaan muiden urheilijoiden kanssa. Esimerkiksi USA:n kahdesti dopingista rangaistu pikajuoksija Gatlin voi kisoihin osallistua.

Lauantaina 30. heinäkuuta Tero Hakola esitti Yläkulma-kolumnissaan (HS) kannatettavan ajatuksen. Olympiakisat ovat vain urheilijoille, jotka eivät ole kärynneet dopingista. Tämä tuskin riittää tervehdyttämään läpikaupallistunutta viihdeurheilua, mutta voisi luoda näköalaa olympialiikkeen tulevaisuudelle.