Lapualaisooppera liikutti vanhoja tekijöitä

Lapualaisooppera pohjautuu Arvo Salon tekstiin ja Kaj Chydeniuksen sävellykseen. Legendaarisen esityksen säveltäjä Chydenius oli maaliskuisena sunnuntaina paikalla Vanhalla Ylioppilastalolla 50-vuotisjuhlaesityksessä.

– Nyt tuntuu todella hyvältä. Olen erittäin iloinen siitä, että nuoret ja lahjakkaat ihmiset ovat tehneet Lapualaisoopperan uudestaan ja se oli itselleni aivan valtava elämys.

Kuinka Lapualaisooppera päätyi Vanhalle Ylioppilastalolle 50 vuotta sitten?

– Arvo Salo oli julkaissut Parnasso-lehdessä viisi runoaan otsikolla Lauluja Lapualaisoopperasta. Helsingin Ylioppilasteatterin sen aikainen johto tarvitsi näytelmän teatterin 40-vuotisjuhlan käyttöön. Silloin näytelmä tilattiin Arvo Salolta ja minulta siihen musiikki.

”Tiedonantaja on hieno lehti, enkä voi elää ilman sitä.”

Tehdäänkö nykyisin riittävästi poliittista teatteria?

– Asiaa pitäisi kysyä [ohjaaja-näyttelijä] Lauri Maijalalta, koska hänhän sitä juuri tekee, Chydenius nauraa, heilauttaa kädellään Maijalan suuntaan ja jatkaa:

– Mielestäni poliittista teatteria ei yleisesti tehdä riittävästi, mutta kaikkea pitää ja tulee voida tehdä.

Chydenius on runouden suurkuluttaja, mutta lukee myös Tiedonantajaa.

– Minulle tulee perjantaisin Tiedonantaja ja luen sitä päivittäin. Tiedonantaja on hieno lehti, enkä voi elää ilman sitä, Chydenius sanoo.

”Taas rytisee siellä sun täällä”

Heikki Kinnunen näytteli 50 vuotta sitten Lapualaisoopperassa.

– Esitys oli tänään todella upea. Konserttimuoto sopi tekstille mielestäni todella hyvin ja sen sanoma tuli hyvin perille. Tuntui hienolta nousta lopussa lavalle, tuli suorastaan nostalginen olo ja vedet tulivat silmiin: ei sille mitään mahda, Kinnunen nauraa.

Kuinka nyt nähty Lapualaisooppera mielestäsi erosi aikaisemmasta.

– Tuohon on vaikea vastata, koska olin itse silloin lavalla ja siitä on tosiaan 50 vuotta aikaa. Me jotka silloin olimme mukana, niin meille näytelmä elää vahvasti muistoissa. Mielestäni lavalla nähtiin tänään hienoa työtä.

”Meneillään on ’kassan kautta karkuun’ -ajattelu.”

Oliko hyvä, että Lapualaisooppera esitettiin uudestaan?

– No hitto soikoon, teksti on jälleen niin ajankohtainen, että sitä on jopa vaikea uskoa! On samalla karmeaa, ettei yli viidessäkymmenessä vuodessa olla mitään opittu: taas rytisee siellä sun täällä. Tuleekin miettiä sitä, mitä tämä tarkoittaa. Meiltä löytyy runsaasti rauhantahtoisia ihmisiä, mutta mistä syystä rähinäporukka aina vain nostaa päätänsä. Se on itselleni tänä päivänä täysi mysteeri.

– Kun katsoo uutisia ja maailmanmenoa, niin meneillään on ”kassan kautta karkuun” -ajattelu. Työmiestä nitistetään jatkuvasti ja kansan maksettavaksi pistetään kaikki. Esitys ja teksti muistuttavat meitä siitä, että pitää olla varovainen. Kyllä demokratia, vaikka se hieman hidasliikkeinen ajoittain onkin, niin on se samalla erinomainen järjestelmä verrattuna Lapualaisoopperassa esiintyneisiin ilmiöihin.

Lopuksi Kinnusen terveiset Tiedonantaja lukijoille: – Terveisiä kovasti ja koettakaa pärjätä!

”Lauri Maijala on nero!”

Myös Kristiina Halkola esiintyi Lapualaisoopperassa 50 vuotta sitten. Halkola nousi lavalle yhdessä ”vanhan kaartin” kanssa laulamaan nykyisten näyttelijöiden kanssa esityksen loppulaulua.

– Tuntuu aivan mahtavalta olla taas täällä, lähes yhtä upealta kuin 50 vuotta sitten. Yleisö otti sen silloin omakseen ja tuntui, että sai olla mukana jossakin ainutlaatuisessa. Oli todella hienoa, että pääsin mukaan katsomaan ja nähdä se, kuinka vakuuttavasti nuoret esiintyivät: Lauri Maijala on nero!

– Itseäni ei juuri jännittänyt, mutta liikutuin kyllä. Itkeskelin ja naureskelin esityksen aikana.

– Istuimme Aulikki Oksasen kanssa ja puhuimme siitä, kuinka aikanaan uskoimme, että maailma muuttuisi paremmaksi. Sen jälkeen kun Vietnamin sota loppui, ajattelimme, että paljon on saatu aikaiseksi ja oletimme, että kaikki menee parempaan suuntaan: paskat! Nyt menee ainoastaan huonompaan suuntaan.

Ajankohtaisempi kuin koskaan

Paljon on puhuttu siitä, että Lapualaisooppera olisi nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

”Nuoriso ikään kuin heräsi näytelmän mukana.”

– Se on nyt hyvin ajankohtainen. Kyllä se minusta jo meidän aikanamme sitä kuitenkin oli ja nuoriso ikään kuin heräsi näytelmän mukana ja oppi näkemään oman maan historiaa, historiaa, mistä oli aikaisemmin vaiettu, sanoi Halkola.

Tekstin ajankohtaisuutta lisää myös maailmassa jatkuvasti vellovat sodat.

– Esimerkiksi äärimmäisen kaunis laulu Ei väkivaltaa on todella tärkeä tänään. Pidämme jo liian itsestään selvänä sitä, että esimerkiksi Syyriassa soditaan, eri puolilla pommitetaan, lapsia hukkuu, vallasta taistellaan koko ajan verisesti välittämättä ihmisistä tuon taivaallista. Ei tällaiseen saisi tottua.

Halkola ei ole jättänyt teatteria.

– Teen parhaillaan monologia Teatteri Jurkkaan: tulkaa kaikki katsomaan!

– Tiedonantajan lukijoille oikein paljon rakkaita terveisiä. Minun on useampaan otteeseen pitänyt tilata lehti, mutten ole sitä vain saanut aikaiseksi. Nyt lupaan kaikille Tiedonantajan lukijoille sen, että soitan ja tilaan lehden, Halkola päättää ja Tiedonantaja kiittää.