Julkinen palvelu usein halvempaa kuin yksityinen

Kumpi on halvempaa ja tehokkaampaa: julkinen vai yksityinen sosiaali- tai terveyspalvelu?

Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela totesi Kenen valinnanvapaus? -seminaarissa, että vertailu julkisen ja yksityisen palvelun välillä on monimutkaisempaa kuin miltä näyttää. Vertailuissa yksityinen puoli saa usein epäreilua etumatkaa, kun kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei oteta huomioon.

Sivukustannuksia ja palkkojen polkemista

Yksityisiin palveluihin liittyy paljon sivukustannuksia, joita tulee muun muassa kilpailutuksesta sekä valvonnasta. Nämä pitää Savelan mukaan ottaa huomioon kokonaiskustannuksia arvioitaessa.

Palvelujen kilpailutuksessa hinta on usein liian ratkaiseva kriteeri.

Toisaalta palvelujen kilpailutuksessa hinta on usein liian ratkaiseva kriteeri.

– Palvelujen laatu pitäisi ottaa paremmin huomioon, koska asiakkaille laatu on tärkeintä, huomautti Savela.

Kilpailutusten myötä voi esimerkiksi vanhuksen tai pitkäaikaissairaan hoitopaikka vaihtua äkisti, mikä on potilaiden ja omaisten kannalta hankalaa.

Olli Savela murtaa myös erään sitkeän myytin julkisen sektorin työntekijöiden huonosta työmotivaatiosta. Tutkimusten mukaan tilanne on päinvastainen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Heikki Tainio selvitti taannoin, että motivoituneimmat työntekijät löytyvät julkiselta sektorilta.

Yksityisten terveysfirmojen metkut

Yksityisillä palveluyrityksillä on tapana aluksi polkea palvelun hintoja markkinaosuuksien takia. Myöhemmin laskun loppusumma voi tilaajalle olla ikävä yllätys.

Voittonsa veroparatiiseihin siirtäviä yrityksiä on vaikea sulkea pois kilpailutuksista.

Paljon kohua ovat herättäneet kansainväliset terveysbisnesfirmat, jotka ovat rynnänneet Suomessa avautuville markkinoille. Alan yksityiset toimijat keskittyvät suuriksi konserneiksi. Kolme suurinta – Attendo, Mehiläinen ja Terveystalo – ovat ulkomaisessa omistuksessa. Voittonsa veroparatiiseihin siirtäviä yrityksiä on vaikea sulkea pois kilpailutuksista. On myös tutkittu, että yksityiset yritykset haluavat napsia rusinoita pullasta, eli valikoida helpommat tapaukset hoidettavakseen.

Sama epämääräisyys vaivaa firmojen piikkiin työskenteleviä lääkäreitä. Esimerkiksi Attendolla on Terveyden tuottajat Oy, jonka osakkaina lääkärit nostavat kevyemmin verotettua pääomatuloa ansiotulojen sijaan.

Terveydenhoitomenot kohtuulliset

Kaiken tämän perusteella on erittäin kyseenalaista, tulevatko yksityiset palvelut sittenkään halvemmaksi kuin julkiset.

Itse asiassa Suomen terveydenhoitomenot ovat kansainvälisessä vertailussa vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Suomi käyttää terveydenhoitoon bruttokansantuotteesta noin 8,7 prosenttia, mikä on läntisen Euroopan alhaisimpia lukuja. Järjestelmämme on siis jo nyt erittäin tehokas.

Esimerkiksi yksityisten palvelujen nimeen vannova Yhdysvallat tuhlaa toimimattomaan terveydenhuoltoon peräti 16,4 prosenttia BKT:staan.

Yksityistämisintoinen SSS-hallitus haluaa nyt reivata Suomenkin sote-laivaa samalle karikkoiselle markkina-aallokolle, jolla seilaa jo Yhdysvallatkin.