Talouskuri on väärä politiikan suunta

Iso-Britannian esimerkki osoittaa, että talouskuri ja leikkauspolitiikka on aivan väärä suunta, toteaa PAMin liittokokouksessa Helsingissä kesäkuun alussa vieraillut journalisti ja poliittinen kommentaattori Owen Jones.

Viime vuosien talouskriisi on kohdellut raskaasti Iso-Britanniaa. Maassa oli 1980-luvulla konservatiivipääministeri Margaret Thatcherin aikana vapautettu rahoitussektori sääntelystä, ja Lontoon Citystä kasvoikin eräs maailman finanssibisneksen keskuksista. Kaikki romahti kuin korttitalo Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen finanssikriisin myötä 2008.

Jonesin mukaan konservatiivipuolue onnistui tekemään todellisen silmänkääntötempun, kun rahoitusmarkkinoiden kriisi saatiin näyttämään julkisen sektorin velkakriisiltä. Tuolloin vallassa olleesta työväenpuolueesta tehtiin tuhlaava syntipukki.

Nyt Iso-Britannia on elänyt konservatiivien vallan alla vuodesta 2010.

– Konservatiivit ajavat samaa politiikkaa jota ovat aina halunneet ajaa. Talouskriisin varjolla on tehty rankkoja leikkauksia, joita ei muuten olisi voinut tehdä, huomauttaa Jones.

Epävarmuutta ja joustoja

Jonesin mukaan konservatiivien talouskuri- ja leikkauspolitiikka on tuhonnut orastavan talouskasvun idut. Miljoona työläistä on vajonnut viidessä vuodessa köyhyyteen. Tuloerot kasvavat samaa tahtia leipäjonojen kanssa. Viisi miljoonaa brittiä jonottaa edullisempaa asuntoa, kun rahat eivät riitä nykyiseen.

– Työelämän epävarmuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Entistä useampi britti työskentelee matalapalkka-aloilla. Myös nollatuntisopimuksia on paljon. Nuori voi saada esimerkiksi aamulla kello kuusi työnantajalta tekstarin, onko sille päivälle yhtään työtuntia tarjolla, kuvaa Jones brittiläisen työelämän uusia ”joustoja”.

Kaiken takana on elinkeinoelämän tietoinen projekti, jossa talouden kriisiä on käytetty hyväksi ay-liikkeen ja vasemmiston murskaamiseen.

Nyt konservatiivihallitus on esimerkiksi tiukentanut työtaistelujen kriteerejä niin, että kaikki lakot ovat käytännössä Iso-Britanniassa laittomia. Myös lakkosakot ovat kovia.

Sosialismia rikkaille, kapitalismia köyhille

Owen Jones kuvaa Iso-Britannian politiikkaa kaksinaismoralistiseksi ”sosialismia rikkaille, kapitalismia köyhille” -järjestelmäksi. Valtio pelasti konkurssikypsät finanssipankit ja sälytti laskut kansalle.

– Tällä hetkellä talouskriisin syylliset maksavat Iso-Britanniassa johtajilleen enemmän bonuksia kuin muissa EU-maissa yhteensä, manaa Jones. Ironista on, että bonuksia auliisti jakelevat finanssilaitokset ovat nihkeitä rahoittamaan esimerkiksi pieniä yrityksiä, vaikka nyt kaivattaisiin kipeästi työllistävää ja elvyttävää toimintaa.

Iso-Britannian orastavan talouden elpymisen Jones pistää muun muassa kehittyvän asuntokuplan ja yksityisen sektorin velkaantumisen kasvun piikkiin. Hänen mukaansa tämä on kestämätöntä kehitystä ja on vain ajan kysymys, milloin maa vajoaa uuteen taantumaan.

Vasemmisto tarvitsee uutta asentoa

Messukeskuksen pressitiloihin saapuvaa Owen Jonesia voisi ensi näkemältä luulla yläkouluikäiseksi teiniksi. Jones itsekin vitsailee lapsekkaasta ulkonäöstään. Kun hän on esimerkiksi menossa esitelmöimään Britannian ammattiliittoihin, häntä on usein luultu paikalle tupsahtaneeksi mainostenjakajaksi tai maitopojaksi.

Ulkonäön ei kuitenkaan kannata antaa hämätä. Jones on kivenkova vasemmistolainen kolumnisti, kirjailija ja poliittisen tilanteen arvioija, joka on kirjoittanut muun muassa arvostettuihin The Guardian ja The Independet -lehtiin. Hän on työskennellyt jo useita vuosia ay-liikkeen ja parlamentin tutkijana.

Jones kertoo kasvaneensa radikaalivasemmistolaisessa perheessä. Nyt hän tarkastelee kriittisesti nykyvasemmiston tilaa. Iso-Britanniassakin työväenpuolue koki kevään parlamenttivaaleissa raskaan tappion, vaikka kaikki eväät hallitusvastuussa olleen konservatiivipuolueen lyömiseksi olivat olemassa.

Jones suhtautuu vasemmiston heikkoon menestykseen itsekriittisesti.

– Muun muassa reaalisosialismin romahdus sekä tuotannon ja työelämän muutokset ovat ajaneet erityisesti sosialidemokraattisen liikkeen kriisiin. Vasemmisto tarvitsee uutta asentoa, muuten oikeistopopulismi valtaa entistä enemmän alaa Euroopassa, hän arvioi.

Jonesin mielestä vasemmiston viestiä pitää kirkastaa. Vanha työväenpuolueiden retoriikka ei aukea nuorille, joiden tietoisuutta ja solidaarisuutta on rapauttanut markkinakapitalismin voitto sosialismista.

Sinne missä ihmiset ovat

Owen Jonesin mukaan toivoa on. Hänen mukaansa vasemmiston ja työväenliikkeen kansainvälinen yhteistyö on nyt entistäkin tärkeämpää. Ilman yhteistyötä ja solidaarisuutta vasemmisto häviää Euroopassa taistelun maa kerrallaan, kuten nyt uhkaa käydä Kreikassa.

– Vasemmiston on löydettävä uusia tapoja kertoa ihmisille tavoitteistaan. Työpaikkojen lisäksi on mentävä paikallisiin yhteisöihin ja tarttua ihmisille tärkeisiin asioihin konkreettisella tavalla. Pelkät puheet ja mielenosoitukset eivät riitä, on organisoitava ihmisiä toimimaan itse. Mielestäni vasemmisto aliarvioi edelleen sosiaalisen median käyttöä. Pitää mennä sinne missä ihmiset ovat, myös verkossa, sanoo Jones.