Bolognan kommunistit elävät hajaannuksen aikaa

Bolognan kommunistit elävät hajaannuksen aikaa. Aikanaan Euroopan kommunismin yksi tärkeimmistä keskuksista odottaa parempaa tulevaisuutta. Neuvostoliiton kaaduttua puolueen perintö hukattiin keskeiseen kahinointiin.
Nykyinen Italian kommunistinen puolue esittää avoimesti vasemmistoliike Rifondazione Comunistalle yhdistymistä. Molemmat ovat saaneet vaikutteita samasta organisaatiosta eli Proletaria Democratiasta.
Bolognan kommunisteilla on omat tilansa käytössä tilaisuuksia varten, ja aina aamupäivisin siellä päivystää yksi toveri. Puolueen kansainvälisen osaston varajohtaja Francesco Maringio selittää puolueen nykytilaa.
Puoluekannatus on yhtä alhainen kuin Suomen kommunistisella puolueella, mutta kommunistien perillinen Partito Democratico on ollut pääministeri Matteo Renzin johdolla hallituksessa ja on parlamentin suurin puolue. Kommunisteilla on joitain edustajia paikallisissa parlamenteissa.
He ovat Suomessa liittoutuneet sekä SKP:n että vasemmistoliiton kanssa.

Vahvoja jakoja

Puolueessa on ollut vahvoja jakoja, kertoo Francesco Maringio.
– Oli trotskilaiset, stalinistit, uusvasemmisto ja perinteiset kommunistit. Johdon vaarallinen valinta oli, että ei rakenneta yhtenäisyyttä puolueessa. Kun tuli ongelmia, puolue aina hajosi – näitä oli vähän alle kymmenen.
Suurin jako tuli, kun kommunistinen puolue perustettiin vuonna 1998.
Francesco kritisoi Rifondazionen toimintaa, jossa on mukana kommunisteja, mutta ei pelkästään. On solmittu vaaliliittoja sosialidemokraattien kanssa. Veljespuolueesta tuli radikaalivasemmistolainen puolue, mutta he eivät olleet kommunisteja.
– Heillä on enemmän yhteistä Die Linken ja Syrizan kanssa kuin maailman kommunistipuolueiden, sanoo Francesco Maringio.
Rifondazione tarkoittaa suomeksi uudelleenperustamista.

Työläisten oikeuksia puretaan

Italian kommunistinen puolue on oppositiossa Matteo Renzin johtamaan hallituksen jälkeen. He pyrkivät muuttamaan perustuslakia. Perustuslaki tasavaltalaisessa perinteessä perustuu kaksikamarisen parlamentin luomaan tasapainoon:
– He pyrkivät vähentämään parlamentin valtaa ja lisätä hallituksen valtaa, erityisesti pääministerin. Ennen kaikkea tämä kaikkea vähentäisi kansan edustusta ja on päinvastoin kuin mitä tarvitsemme, sanoo Francesco Maringio.
Viime paikallisvaaleissa Reggio-Emilian maakunnassa äänestäjistä 60 prosenttia ei käyttänyt äänioikeuttaan.
Italian kommunistinen puolue on kriittinen EU:n ja euron suhteen.

– Emme käytä slogania ”hajotetaan euro”, mutta kritisoimme euromyönteistä politiikkaa, jota eivät tee vain porvaripuolueet vaan myös vasemmisto eli sosiaalidemokraatit ja radikaalipuolue Rifondazione.
He eivät vain kritisoi joitain ei-suosittuja elementtejä kuten unionin rakenteita tai talouskuripolitiikkaa, vaan pyrkivät ratkaisuksi hajottamaan koko rakenteen. Kyseessä on uusimperialistinen napa Euroopassa. Puolueen jäsenet eivät usko, että maiden hallituksia valtaamalla voisi vaikuttaa tilanteeseen suosiollisesti.
Pääministeri Matteo Renzi sai läpi ehdotuksensa Jobs Act’sta. Sen tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja, mutta kommunistit eivät hyväksy käytettyjä keinoja.
– Tämä heikentää työntekijän irtisanomissuojaa. Nyt puramme oikeuksia, jotka saatiin vuosikymmenten taistelujen jälkeen.
Italiassa yritetään Francesco Maringion mukaan samaa kuin Kreikassa kolme vuotta sitten eli pyritään alentamaan palkkoja 25-30%. 

Eurokommunismista

Bologna oli yksi eurokommunismin syntysijoista. Mikä oli sen rooli, Francesco Maringio?
– Tämä on vaikea aihe. Se oli politiikkaa, jota levittivät erityisesti Italian, Ranskan ja Espanjan kolme kommunistia – Santiago Carillo Espanjasta, Georges Marchais Ranskasta ja Enrico Berlinguer Italiasta. Berlinguerin ajan italialaisen kommunistipuolueen historiassa on hyvin monia eri tasoja.
Mutta periaatteessa Francesco Maringion mukaan kortit pelattiin väärin. Euroopassa kommunisteilla ei ole enää jalansijaa, mutta kehittyvissä maissa kyllä.
Kommunistit olivat EU:ta vastaan kun sitä alettiin perustaa. Francesco Maringion mukaan he ymmärsivät hyvin mikä oli prosessin todellinen tarkoitus eli pääoman vahvistaminen ja uuden uusimperialistisen navan luominen. Oli myös euro-optimistisia kantoja, jotka johtuivat siitä että unionia rakennettiin. 

Kantaa kansainvälisiin asioihin

Nykyisin Italian kommunistit ottavat kantaa myös kansainvälisiin asioihin.
Ukrainan tilanne on poikinut jo yli sata aloitetta puolueelta.
– Koska olemme huolissamme, että olemme aivan lähellä maailmansotaa ja uutta sotaa Euroopassa. Olemme pyrkineet aktivoimaan rauhanliikettä, sanoo Francesco Maringio.
Maringio kertoo joukkomurhasta, joka on mediassa täysin vaiettu. Ukrainan Odessassa kuoli vuosi sitten nuoria ja naisia.
Pakotepolitiikka ei saa suosiota.
– Hallituksen pakotepolitiikka Venäjää vastaan ei auta, koska se lietsoo kylmää sotaa Venäjää vastaan. Tarvitsemme rauhanprosessin, ei armeijoita ja sodankäyntiä. Naton roolin me hylkäämme, koska se vain provosoi Venäjää sen rajoilla ja avittaa uusnatseja Ukrainassa. On tarkoitus provosoida väestöä ja aiheuttaa reaktioita, näkee Francesco Maringio.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että vain venäläisillä on oikeus arvostella presidenttiään – se ei ole muiden tehtävä. Italian ja Venäjän kommunistipuolueet ovat liittolaisia ja siksi heillä on myös yhteisiä Putinia vastustavia kantoja.
Putinia saa kuitenkin kiittää siitä, että hän esti Obaman ja Yhdysvaltojen hyökkäyksen Syyrian hallitusta vastaan. Tästä olisivat hyötyneet vain ISIS ja islamistit.