Venäjä, Aasia, Kiina

Maailman näyttämöllä on nähtävissä Lännen (USA ja EU) pyrkimys eristää Venäjä. Suomi on korostuneesti mukana tässä läntisessä ”arvomaailmassa”. Venäläisille eristäminen ei ole historiallisesti uusi tilanne. Neuvostoaikaan siihen totuttiin.

Lännen eristämispolitiikka työntää Venäjää itään Aasian suuntaan. Kiinan kanssa on solmittu vastikään satoja kauppasopimuksia ja valtavia investointikohteita. Venäjällä ja Kiinalla on käynnissä merisotaharjoitukset Mustalla merellä ja Välimerellä. Vietnamin kanssa Venäjä solmi strategisen yhteistyösopimuksen. Intia ostaa Venäjältä 200 helikopteria.

Suomessa elätellään kummallista käsitystä, että lännen kauppasaarto saisi Venäjän talouden sortumaan. Enemmänkin tuntuu siltä, että esimerkiksi Suomi rajamaana on tällaisen sanktiopolitiikan kärsijöiden kärkijoukossa. EU-keskeinen näkökulma on kapea ja riittämätön nykymaailman ymmärtämiseksi.

Lenin korosti kirjoituksessaan ”Taistelevan materialismin merkityksestä” jo maaliskuussa 1922, kun Idässä – Kiinassa, Intiassa – heräävät elämään ja taisteluun uudet luokat – t.s. ne sadat miljoonat ihmiset, jotka muodostavat maapallon väestön enemmistön ja jotka historiallisella toimettomuudellaan ja historiallisella unellaan ovat tehneet mahdolliseksi tähänastisen lamaannuksen ja mätänemisen useissa kehittyneissä Euroopan valtioissa, – ”tämän uusien kansojen ja uusien luokkien heräämiskauden jokainen päivä vahvistaa yhä uudelleen marxilaisuuden oikeaksi”. 

Lenin näki, että vanhan Euroopan rappeutuminen on vain episodi maailman porvariston rappeutumisen historiassa, sen porvariston, ”joka on syönyt itsensä kipeäksi rosvoamalla ja sortamalla imperialistisesti maapallon väestön enemmistöä”.

Hän ennusti marraskuussa 1919, että Idän heräämisen kautta seuraa kausi, jolloin kaikki Idän kansat osallistuvat koko maailman kohtaloiden ratkaisuun, etteivät joutuisi olemaan pelkkänä ryöstön kohteena. ”Idän kansat heräävät ryhtyäkseen toimimaan käytännöllisesti, niin että jokainen kansa olisi mukana ratkaisemassa kysymystä koko ihmiskunnan kohtalosta.”

Kommunistisen puolueen johtaman Kiina kehitysvauhdista antaa käsityksen esimerkiksi se, että Kiinassa tuotetaan kolmessa vuodessa sementtiä enemmän kuin Yhdysvalloissa koko 1900-luvulla. Betoni on nykysivilisaation keskeinen rakennusmateriaali. Sen avulla rakennetaan kaupungit, kerrostalot, tiet, satamat, lentokentät, ydinvoimalat.

Usein viitataan kapitalismiin kommunistien johtamassa Kiinassa. Lenin asetti teoreettisesti myös tämän kysymyksen. ”Tämä saattaa tuntua paradoksilta: yksityiskapitalismiko sosialismin edesauttajana?”

Hän vastaa, että se ei ole lainkaan paradoksi, vaan taloudellisesti aivan kiistämätön tosiasia. Silloin kun on suhteellisen takapajuinen maa ja tätä maata johtaa poliittisesti työväenluokka, jonka käsissä on kulkulaitos ja suurteollisuus, niin näistä edellytyksistä juontuu välttämättömästi ensinnäkin paikallisen tavaranvaihdon ensiarvoinen merkitys nykyhetkellä ja toiseksi mahdollisuus edistää sosialismia yksityiskapitalismin avulla (valtiokapitalismista puhumattakaan).