Säällinen ”puhdas” työ ja ilmastonmuutosturva

Presidentti Tarja Halonen oli mukana kun globaalien ongelmien ratkaisukeinoihin nostettiin 2000-luvun alussa säällisen työn käsite. Naisten ja miesten on voitava tasapuolisesti osallistua talouteen säällisen työn kautta ja hyötyä siitä reilun palkan, sosiaaliturvan ja palvelujen kautta. Ammatillisten keskusjärjestöjen ilmastoseminaarissa viime viikolla puhunut Halonen nosti säällisen työn rinnalle ”puhtaan työn” tekemisen ja työelämän muutosturvan liittämisen ilmastonmuutoksen hallintaan.

Ilmastonmuutos voi vähentää työpaikkoja ympäri maailmaa, mutta ilmastonmuutoksen hillintä myös luo uutta työtä.

Selkeimpiä esimerkkejä työpaikkojen vähenemisestä ovat veden puutteen tuomat ongelmat ja kuivuudesta johtuva maaperän köyhtyminen. Toisaalta uusiutuva energia ja puhtaan teknologian tuotanto ovat olleet jo usean vuoden ajan teollisuuden kasvun vetureita.

– Kun teollisuuden kasvu on ollut lähellä nollaa, niin puhtaan teknologian tuotanto on kasvanut 15 prosenttia vuodessa. Suomessa ne työllistävät noin 50 000 ihmistä ja vuoteen 2020 mennessä arvioidaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa, Halonen totesi.

Hän muistutti, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on myös keinoja, jotka eivät edellytä suuria investointeja ja korkeaa teknologiaa.

– Nopein lääke olisi maapallon köyhtyneen maaperän kunnostus. Se olisi myös sosiaalisesti hyvä keino, koska se lisäisi köyhimpien ihmisten työpaikkoja ja ruokaturvaa. Jos köyhtyneet maa-alueet kunnostettaisiin, voitaisiin maaperän hiilen sitomiskykyä nostaa jopa 30 prosentilla.

”Ay-liikkeen katsottava peiliin”

Ammattiyhdistysliikkeellä on ilmastoasioissa peiliin katsomisen paikka, sanoi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

– Montako kertaa ammattiyhdistysliike on asettanut työehtosopimusneuvotteluissa ilmastonmuutosta hillitseviä tavoitteita? Se on kuin euroviisuissa, ”zero points”, nolla.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esitteli seminaarissa ammatillisten keskusjärjestöjen kolme päätavoitetta ilmastopolitiikassa:

– Pariisissa pidettävään kansainväliseen ilmastokokouksessa on saatava aikaan sitova, mahdollisimman kattava ja kunnianhimoinen sopimus, jolla vähennetään kasvihuonepäästöjä. Myös Suomen pitää sitoutua vihreän ilmastorahaston rahoittamiseen.

– Tarvitaan ilmastonmuutosturva, joka auttaa rakennemuutoksen kourissa kamppailevia aloja ja ihmisiä matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

– On tartuttava mahdollisuuksiin luoda uutta työtä ja työpaikkoja kehittämällä energiatehokkaampia ja päästöttömämpiä tuotteita ja palveluja.

Leo Stranius korosti Luonnonsuojeluliiton kommenttipuheenvuorossa, että ay-liikettä tarvitaan ilmastoneuvotteluissa sosiaalisesti oikeudenmukaisten sopimusten aikaansaamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös a-liikkeen edunvalvontaa, totesi puolestaan seminaarin päätössanoissa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.