Pörssiyhtiöt jakavat ennätysosingot

Pörssiyhtiöiden jakamien osinkojen osuus yhtiöiden tuloksesta nousee tänä keväänä suuremmaksi kuin koskaan ennen Helsingin pörssin historiassa. Varainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo kertoo jaettavien osinkojen kohoavan peräti 80 prosenttiin yhtiöiden nettotuloksesta (HS 15.2.). Useimpien suuryhtiöiden liikevaihto kuitenkin supistui eikä niillä ollut juuri mitään investointisuunnitelmia.

Samaan aikaan kun pörssiyhtiöt jakava omistajilleen jättiosinkoja, ne jakavat tulosta tehneille työntekijöille potkuja. Molemmissa ovat viime aikoina kunnostautuneet erityisesti pankit.

Tulosta firmalle, kenkää työntekijöille

Nordea teki voittoa viime vuonna 4,5 miljardia euroa. Tulos parani lähes 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Vielä rajusti enemmän, peräti 44 prosenttia, kasvavat jaettavat osingot. Björn Wahlroosin johtamassa pankissa ajetaan yhtä aikaa läpi 900 miljoonan euron ”säästöohjelmaa”, jolla vähennetään työpaikkoja ja karsimalla konttoriverkostoa. Wahlroosille itselleen ovat luvassa ennätystulot ja yhtiön hallituksen muidenkin jäsenten palkkiot nousevat 15,5 prosenttia. Wahlroos saa hallituksen puheenjohtajana tältä vuodelta 279 000 euron kokouspalkkiot.

OP-ryhmä ilmoitti helmikuun alussa tuloksensa kasvaneen viime vuonna lähes kaksinkertaiseksi. Heti seuraavan viikon alkaessa OP ilmoitti yt-neuvotteluista noin 400 työpaikan vähentämiseksi. OP-ryhmä arvio tekevänsä myös tänä vuonna ainakin yhtä hyvää tulosta, kertoo Taloussanomat.

Vakuutuskonserni Sampo ilmoitti sekin parantaneensa tulosta ja jakavansa viime vuotta isommat osingot. Sampo-konsernin tulos ennen veroja on viime vuodelta lähes 1,8 miljardia euroa. Osinkoja Sampo jakaa yli miljardi euroa. Sammon hallituksen puheenjohtajana Wahlroos kuittaa tästäkin yhtiöstä muhkeat osinkotulot, noin 23 miljoonaa.

Osinkojen saajista moni piilossa

Finanssikonserni Sampo maksaa suurimman osan osingoista eli 600 miljoonaa euroa hallintarekisterissä kätkössä oleville omistajille, kertovat Jyri Hänninen ja Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan jutussa (HS 12.2.). Tämä tarkoittaa, että yli puolet Sammon jakamasta 1,1 miljardin osakepotista päätyy sellaisille osakkeenomistajille, joiden henkilöllisyys ei ole julkinen.

Julkisten tietojen osalta suurimpia Sammon osingonsaajia ovat Wahlroosin ohella Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ja Sampo-johtaja Patric Lapveteläinen.

Tuloerot kasvavat

Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat Suomessa kääntyneet 2013 uudelleen kasvuun. Tuloeroja on kasvattanut nimenomaan pääomatulojen ja myyntivoittojen kasvu.

Rikkaiden rikastumista ovat vauhdittaneet yhteisöverojen alentaminen, osinkojen ja myyntivoittojen aliverotus, työnantajien kela-maksujen poistaminen, suurituloisten veronalennukset ja reaalipalkkoja alentaneet tulopoliittiset ratkaisut. Rikkaat ja yhtiöt kiertävät lisäksi veroja veroparatiisien kautta.

Suomen kommunistinen puolue vaatii eduskuntavaaliohjelmassaan tulonjaon muuttamista. Pääomatuloja on verotettava samalla tavalla kuin palkkatuloja ja verotuksen progressiota on kiristettävä. On estettävä veronkierto ja toimittava veroparatiisien lakkauttamiseksi. Yritysten yhteisöveroa on nostettava ja työnantajien kela-maksu on palautettava suurille yrityksille. Kunnallisverotuksessa pääomatulojen verovapaus on lopetettava. Tarvitaan pörssikauppavero ja kansainvälinen varainsiirtovero. SKP vaatii myös varallisuusveron palauttamista suurille omaisuuksille.