TTIP on vakava uhka demokratialle
Vastavirta-festivaalin vapaakauppakeskustelussa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen Transatlanttinen kauppa- ja investointisopimus TTIP sai asiantuntijoilta osakseen rajua arvostelua.
– Faktat tässä ovat sellaisia, että omat hiukseni nousevat pystyyn, kuvaili kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.
Hänestä sopimus puuttuisi julkisen vallan käyttöön Euroopan unionissa ja Suomessa ennennäkemättömällä tavalla.
– Suomen lakien ja tuomioistuinjärjestelmän yläpuolelle nousisivat valtion ulkopuoliset kolmimiehiset välimieselimet. Ne tarkistaisivat, ovatko lait amerikkalaisille sijoittajille annettujen lupausten mukaisia vai ei.
Erityisen arveluttava on sopimukseen sisältyvä sijoittajasuoja, joka antaisi suuryhtiöille mahdollisuuden haastaa oikeuteen kokonaisia kansallisvaltioita markkina-asemansa horjuttamisesta.
Vastaavaa oikeudellista menettelyä on sovellettu Maailmanpankin alaisuudessa jo 90-luvulta lähtien, Koskenniemi muistuttaa. Hän nostaa esiin tapauksen, jossa välimiestuomioistuin tuomitsi Slovakian valtion maksamaan korvauksia hollantilaiselle terveysalan vakuutusyhtiö Achmealle.
Valtion tulkittiin ”loukanneen yhtiön edellytyksiä toimia maassa”, sillä vaalien jälkeen oikeistohallituksen toteuttama terveysvakuutusjärjestelmän yksityistämisen oli päätetty osittain perua. Slovakian varoja jäädytettiin tästä hyvästä 30 miljoonan euron edestä.
Suomessa kolme suurinta terveydenhuoltoalan yritystä, Mehiläinen, Attendo ja Terveystalo, ovat kaikki ulkomaalaisessa omistuksessa.
– Näistä tulisi merkittävä, ellei merkittävin intressitaho, kun suomalaista sote-järjestelmää uudistetaan. Jos toimittaisiin kuin Slovakiassa, eli astuttaisiin omistajien varpaille, Suomen valtio löytäisi itsensä samanlaisesta välimiesmenettelystä, professori varoittaa.
Läpinäkyvyysvaje
Kirjailija-toimittaja Rita Dahlista huolestuttavaa on, että lähes puolet oikeustapauksista on koskenut luonnonvaroja – ilmaa, vettä ja maata, eli marxilaisittain tuotannontekijöitä. Hänestä YK:n tilastot paljastavat selvästi, millä puolella tuomioistuimet seisovat.
– Vuonna 2012 peräti 70 prosenttia oikeustapauksista ratkaistiin sijoittajan eduksi. Kaikkiaan 514 tapauksesta 27 prosenttia on lisäksi määrätty salaisiksi, Dahl kertoo.
Sopimusehdotus ja siihen liittyvät neuvottelut kertovat karua kieltä Euroopan unionin demokratia- ja läpinäkyvyysvajeesta.
– Neuvottelut käydään suljettujen ovien takana Euroopan komission ja Obaman hallinnon välillä. Muilla eurooppalaisilla instituutioilla ei käytännössä ole vaikutusmahdollisuuksia.
– Vain suuryhtiöillä on pääsy kaikkiin neuvotteluasiakirjoihin. Kansalaisyhteiskunnan tietoon tulevat vain lopulliset sopimusasiakirjat, nekin yleensä asiakirjavuotojen kautta.
Samaan aikaan Euroopan komissio ei suostunut ottamaan 240 eurooppalaista kansalaisjärjestöä edustavan Stop TTIP -verkoston kansalaisaloitetta käsittelyyn vedoten siihen, ettei ”aloite kuulu sen toimivaltaan”.
Taustalla USA:n geopolitiikka?
Virallisen totuuden mukaan TTIP-sopimus toisi piristysruiskeen Euroopan talouteen ja eurooppalaisten elintasoon. Hiekanjyvät-lehden päätoimittaja Marko Juutisen mukaan sopimuksen julkisuudessa rummutetut hyödyt ovat liioiteltuja ja perustuvat puutteellisiin taustaolettamuksiin.
– Kunnianhimoisimpienkin arvioiden mukaan Euroopassa talouden kokonaiskasvua olisi odotettavissa vain 0,49%, eikä uusia työpaikkoja ole juurikaan luvassa. Joidenkin arvioiden mukaan sopimus tarkoittaisi mittavia työpaikkojen menetyksiä.
Juutinen näkeekin sopimuksen taustalla geostrategisia tavoitteita. Yhdysvalloille se on osa poliittista projektia, jolla maa pyrkii säilyttämään itsensä maailmantalouden keskiössä.
– Yhdysvallat pyrkii poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti levittäytymään nousevien BRICS-maiden ympärille. Näin ne voidaan sitoa USA-johtoiseen ”vapauteen ja demokratiaan”, kuten Zbigniew Brzezinski kirjoitti kirjassaan The Grand Chessboard.
Yleisön puolelta ihmeteltiin, miten suomalainen ay-liike on saatu samaan lankaan. Siinä missä Saksan suurin ammattiliitto IG Metall on vaatinut neuvotteluiden lopettamista, Suomessa keskusjärjestöt kuvailevat sopimuksen edistävän talouskasvun lisäksi ”yhteisiä arvoja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia.”
– Keksin tätä kuvaamaan uuden verbin: suomettumisen sijaan tässä kyse on stubbittumisesta, veisteli Marjatta Laiho.
Ei syytä pessimismiin!
Euroopan komission tylystä vastauksesta huolimatta vapaakauppasopimusten vastainen liike ei ole lannistunut. Suunnitteilla on uusi maailmanlaajuinen vetoomus, jonka tavoitteena on kokonaan kumota EU:n neuvottelumandaatti.
Lisäksi ammattiliitot, maanviljelijät ja ruohonjuuritason aktivistiryhmittymät ympäri Eurooppaa ovat kutsuneet toimintapäivän 11. lokakuuta 2014 neuvottelujen pysäyttämiseksi.
Toimintaa järjestetään myös Suomessa. Helsingissä mielenosoituskulkue kokoontuu klo 14 Narinkkatorille ja Kansalaistorilla järjestetään ohjelmaa iltaan asti. Sopimuksesta jaetaan tietoa tuolloin myös Joensuussa.
– Haistan, että tässä palaverissa ollaan hyvin pessimistisiä mahdollisuuksistamme, mutta meidän on luotettava kansanliikkeen voimaan, innosti Ano Väisänen Mäntyharjulta.
– On sanottava, että jos te pirun roistot hyväksytte tämän sopimuksen, kansat eivät anna anteeksi tätä koskaan!
Myös professori Koskenniemi kannusti optimistisuuteen. Hän muistuttaa, että OECD:n valmistelema MAI-sopimus kyettiin aikoinaan torjumaan kansalaisyhteiskunnan vastustuksella. Hänestä TTIP:ssä on niin paljon ongelmia, että sen kaatuminen on aivan yhtä todennäköistä.
– Kansalaisaktivismi on nyt aivan älyttömän tärkeätä. Ei tarvitse mitään kärjistyksiä, faktat sellaisenaan riittävät, professori lopetti.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
