Kansallisfilosofi J. V. Snellmanin kootut teokset 1-24 julkaistiin digitaalisessa muodossa Snellmanin päivänä 12. toukokuuta. Kyseessä on ensimmäinen vaihe kolmivuotisessa hankkeessa, jossa J.V. Snellmanin kootut teokset julkaistaan verkossa alkukielisenä ja suomennettuna kaikille avoimina ja maksuttomasti hyödynnettävinä.

Verkkopalvelussa alkuperäiset dokumentit on tulkittu ja puhtaaksikirjoitettu sekä varustettu täydellisillä hakuominaisuuksilla, selityksillä ja hakemistoilla. Sisältö on käytettävissä niin tietokoneella, tabletilla kuin älypuhelimella.

Artikkeleja ja kirjeitä

Kuopiosta käsin toimiva Snellman-instituutti ry on 30 vuoden ajan osaltaan huolehtinut Snellmanin perinnön vaalimisesta ja näkyvyydestä tässä päivässä. Verkkohankkeen päärahoittajana toimii Olvi-säätiö ja hankkeen kokonaistoteutuksesta vastaa Edita Publishing Oy, joka on käynnistänyt laajan kustannusohjelman koottujen teosten editoimiseksi useista kansakunnan arvojohtajista osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia.

Aineistot koostuvat Snellmanin artikkelien lisäksi muun muassa kirjeistä. Niiden avulla on mahdollisuus tutustua Snellmaniin opiskelijapoliitikkona, eurooppalaisena filosofina, kulttuurimatkailijana, koulunrehtorina, sanomalehtimiehenä, filosofian professorina, senaattorina, valtiopäivämiehenä, aviopuolisona ja perheenisänä. Snellmanin toiminnan kaari kohoaa Nikolai I:n ajan vaiennetusta totuudentorvesta Aleksanteri II:n hallitseman suuriruhtinaskunnan korkeaksi virkamieheksi ja keisarin neuvonantajaksi.

Ajattelun aineksia jokaiselle

Snellman-tuntija, filosofi ja politiikan tutkija Mikko Lahtinen toteaa, että Snellman ei ole vain historiallisesti tai filosofian historian kannalta mielenkiintoinen hahmo, vaan myös filosofi, jonka kirjoitukset voivat tarjota ajattelun aineksia jokaiselle, jota kiinnostavat filosofian yhteydet omaan aikaansa.

Snellman oli Marxin ja monen muun aikalaisensa tavoin innostunut saksalaisen suuruuden Hegelin ajattelusta ja opetti yliopistossa hegeliläistä filosofiaa. Snellman oli Lahtisen mukaan monipuolinen intellektuelli, jonka elämässä teoria ja käytäntö, filosofia ja politiikka, kritiikki ja kansallinen rakennustyö liittyivät monin säikein toisiinsa muodostaen mielenkiintoisen ja monitahoisen kokonaisuuden.

– Valistusfilosofian tuntijana ja myös perillisenä Snellman oli hyvin tietoinen siitä, että ajattelu on toimintaa, ja että ei ole lainkaan yhdentekevää, miten tämä toiminta suhteutuu ja suhteutetaan omaan aikaansa. Tästä ymmärryksestä kertovat hänen lukuisat kirjoituksensa, joissa hän tarkasteli suomalaisen ja eurooppalaisen filosofian ja muun kirjallisuuden suuntauksia ja tendenssejä, lajeja ja tyylisuuntia: filosofia ja kirjallisuus vaikuttivat yhteiskunnassa ja yhteiskunta puolestaan vaikutti filosofiassa ja kirjallisuudessa, pohtii Lahtinen Snellmanin Suomi –teoksessaan (2006).

snellman.kootutteokset.fi