Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Maineensa veroinen Korso?

    Kulttuuri
    21.3.2014 - 14:00
    Sari Toivola

    Akseli Tuomivaaran ohjaama draamaelokuva Korso kertoosyrjäytymisvaarassa olevasta parikymppisestä Markuksesta (Mikko Neuvonen), joka asuu Korsossa ja haaveilee lähdöstä New Yorkiin pelaamaan katukoripalloa. Koulu on jäänyt kesken eikä töitäkään tunnu löytyvän, joten Markuksen on hankittava unelmansa toteuttamiseen tarvitsemansa rahat laittomin keinoin. Kun Markus joutuu vaikeuksiin, uhkaa amerikkalainen unelma jäädä toteutumatta.

    Spurgu, nisti, roskasakki ja puukotus

    Helsinkiläisessä Tapulikaupungin lähiössä kasvaneena ja jo vuosia Korson kupeessa asuneena olen hyvin tietoinen pääkaupunkiseudun radanvarsilähiöiden kyseenalaisesta maineesta levottomina ja jopa vaarallisina asuinalueina. Yleisessä keskustelussa Korsoon liitetäänkin usein sanat ”spurgu, nisti, roskasakki ja puukotus”. Tästä mielikuvien ja ennakkoluulojen värittämästä luonnehdinnasta en omia kotikulmiani kuitenkaan tunnista ja siksi pelkäsinkin elokuvan ruokkivan stereotypioita sekä vahvistavan Korsoon liitettyjä ja mielestäni vääriä mielikuvia.

    Lopulta päätin unohtaa ennakkoluuloni ja lähteä katsomaan elokuvaa puhtaalta pöydältä. Toivoin sen osoittavan epäilykseni vääriksi ja tekevän kunniaa Korsolle, mutta ikäväkseni jouduin pettymään.

    Graffiteja ja betonilaatikoita

    Jo elokuvan alkuminuuteilla ahdistuin siitä, kuinka Korso on saatu elokuvassa näyttämään kliseiseltä amerikkalaiselta getolta. On lähikuvia graffitien peittämistä, rähjäisistä ja hylätyistä rakennuksista, värimaailma on tunkkainen ja kamera kuvaa tapahtumia niin läheltä, että se on lähestulkoon kiinni päähenkilön kasvoissa. Tämä romantisoitu slummivaikutelma ei mielestäni sovi taustaksi vakavasti otettavalle nuoren miehen selviytymistarinalle, vaan saa sen vaikuttamaan tarkoitushakuiselta vähäosaisten kustannuksella tehdyltä sosiaalipornolta.

    Elokuva pyörii niin kiihkeästi romantisoidun slummikuvastonsa ympärillä, että parin askeleen päästä Korson ”betonihelvetistä” alkava upea luonto jää lähes kokonaan huomiotta.

    Mitä tarinaan itsessään tulee, se jää melko pintapuoliseksi ja keskeneräiseksi. Aikaa tuhlataan pelkkään visuaaliseen slummifiilistelyyn, tarinan ja sen etenemisen kustannuksella.

    Ehkä Korson kuvaaminen korostetun ankeana slummina on yritys kasvattaa kontrastia sen ja New Yorkin välillä ja saada täten Markuksen amerikkainen unelma tuntumaan upealta ja tavoittelemisen arvoiselta. Omalla kohdallani tämä tehokeino vain sattui toimimaan päin vastoin. Se toi amerikkalaisen slummin Vantaalle ja siksipä näenkin Markuksen New York -haaveet jokseenkin turhina.

    Kaksijakoinen Korso-kuva

    En ehkä ole objektiivisin mahdollinen henkilö arvioimaan tätä elokuvaa, koska olen korsolainen ja koen suurta kotiseuturakkautta ja -ylpeyttä. Ehkä näkemykseeni vaikuttaa myös se, että kun elokuvassa näkyi tuttuja taloja omalta asuinalueeltani, liikuttiinkin ”rikkaiden alueella” ryöstelemässä rikkaiden omakotitaloasujien lukaaleja. Itse tosin asun pienessä rivitalonpätkässä, enkä sellaisessa kartanossa joka elokuvassa näytetään.

    Elokuvasta jäikin tunne, että Korsoon on ladattu asioita joita siellä oletetaan olevan, mutta joita siellä ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Kyseessä kun on paikka, joka ei ehkä ole sen rauhallisempi kuin muutkaan lähiöt, mutta ei kyllä sen levottomampikaan.

    Missä kaikki väkivaltaiset ja syrjäytyneet?

    Vaikka en itse aivan Korson juna-aseman tuntumassa asukaan, on aseman seutu minulle melko tuttu. Autottomana ja ajokortittomana siellä tulee liikuttua usein, viikonpäivään ja kellonaikaan katsomatta. Siellä liikkuessani minun ei ole koskaan tarvinnut pelätä, ei edes viikonloppuöisin.

    Katselin ympärilleni elokuvan jälkeen kotiin mennessäni ja bussia Korson asemalla odottaessani. Alkuillan hämärä oli laskeutunut Korson ylle ja tihkusade helmeili katulampun valossa. Oli aivan hiljaista. Yksi työmatkalainen piipahti S-marketiin ja toinen tuli sieltä ulos. Missä ovat kaikki ne väkivaltaiset ja syrjäytyneet, joita ostarin pitäisi elokuvan mukaan olla pullollaan?

    En väitä, etteikö Korsossa olisi syrjäytyneitä, pitkäaikaistyöttömiä tai alkoholisteja. Kyllä heitä on niin Korsossa kuin muuallakin Suomessa. Tätä seikkaa ei mielestäni missään nimessä tule saatika tarvitse hävetä, kieltää tai yrittää lakaista maton alle.

    Kritiikkini kohdistuukin siis ainoastaan tapaan, jolla näiden yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneiden ihmisten olemassaolo elokuvassa esitetään. Ainoa asia, joka elokuvassa nimittäin pitää paikkansa, on paikallisista kapakoista raikuva karaoke.

    Korso elokuvateattereissa. Ohjaaja: Akseli Tuomivaara. Pääosissa: Mikko Neuvonen, Iiro Panula, Niko Vakkuri, Richmond Ghansah, Iida Lampela, Petri Manninen. Ikäraja: 12


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät kokosivat alan ammattilaiset Tampereelle 21.–22.4.

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!