Vuoden työväentutkimuksen palkinnon sai tänä vuonna valtiotieteiden tohtori Elina Katainen väitöskirjastaan Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus. Tällä kertaa arvioitiin akateemisten ja muiden ammattitutkijoiden töitä.

Elämäntyöstään palkittiin maisteri Tero Tuomisto, joka on tehnyt suuren määrän korkeatasoisia järjestöjen ja yhteisöjen historiateoksia.

Päähenkilönä Kollontai

Elina Kataisen väitöskirjan alaotsikko täsmentää tarkemmin työn teeman: Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930.

Laaja teos paneutuu Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan synnyttämän eurooppalaisen asenteiden mullistuksen vaikutuksiin suomalaisten vasemmistonaisten parissa. Vähän aikaa näytti monen mielestä mahdolliselta ja jopa väistämättömältä, että koko elämäntapa ja myös sukupuolten väliset suhteet menisivät kokonaan uudelle pohjalle. Työ ei rajaudu kommunistiseen liikkeeseen, vaan tarkastelee syvällisesti niin sanotun naiskysymyksen ja asennemuutoksen taustaa ja varhaisempia vaiheita ennen vuotta 1917.

Katainen onnistuu tavoittamaan tilanteen, jossa aistittiin ja nähtiin suuria muutoksia ja uudenlainen elämä, mutta ei vielä tiedetty, mitä täsmälleen olisi edessä. Jälkiviisauden kurkistusaukosta katsovassa historiantutkimuksessa juuri tämä on usein aivan saavuttamattomissa.

Kataisen onnistumista on auttanut se, että hän ei pakota aineistoaan yhteen skeemaan, vaan yhdistelee erilaisia tutkimuksellisia ja teoreettisia virikkeitä. On kansainvälisten suhteiden ja kansalaisyhteiskuntien vuorovaikutusta, on elämäkertatutkimusta, on sukupuolijärjestelmän analyysia, on verkostotutkimusta ja onpa kaiken takana vielä poliittisen historian ja kommunismin tutkimuksen valtavirtaa.

Teoksen päähenkilö on Aleksandra Kollontai, venäläinen vallankumouksellinen ja naiskysymyksen radikaali ajattelija, jolla oli paljon yhteyksiä Suomeen. Suomen puolelta esiin nousevat naisliikkeen ja työväenliikkeen vaikuttajat Hilja Pärssinen ja Lyyli Latukka, mutta eivät pelkästään he, sillä työhön tuo elävyyttä ja voimaa nimenomaan ihmisten kirjo ja monikerroksiset verkostot heidän välillään. Suomen työläisnaisten todellisuuden ja ajattelun ja Venäjän ideoiden (ja realiteettienkin) vuorovaikutus tuo työhön aivan erityistä kiinnostavuutta. Toimintaa on Kataisen teoksessa kuvattu paljon uskottavammin kuin useimmiten. Jopa yksi mies nousee päähenkilöiden joukkoon, Suomessa vähälle huomiolle jäänyt tutkija, teoreetikko, kosmopoliitti ja polyglotti Ivar Lassy.

Palkintoraadin mielestä Elina Katainen tuo esiin vahvaa uutta tietoa ja tulkintaa tärkeistä kysymyksistä.

– Tämä on sivuuttamaton teos kaikille, jotka haluavat syvemmin ymmärtää suomalaista työväenliikettä, sen suhdetta sukupuolijärjestelmään, naista ja sosialismia, todetaan palkinnon perusteissa.

Tero Tuomistolle elämäntyöpalkinto

Työväenperinne-Arbetartradition ry myönsi 6. maaliskuuta Työväenperinnepäivänä valtiotieteen maisteri, historiantutkija ja kotiseutuneuvos Tero Tuomistolle elämäntyöpalkinnon työväenhistorian ja -perinteen hyväksi tehdystä työstä

Tuomisto on julkaissut lähes sata järjestö- ja kaupunkihistoriallista tutkimusta ja suuren määrän artikkeleita eri kirjoissa ja lehdissä. Valtaosa tuotannosta käsittelee työväenhistoriaa. Lähellä Tuomiston sydäntä on erityisesti ollut kotiseutunsa Helsingin ja Pukinmäen järjestöjen toiminta ja niiden historia. Tuomisto on julkaisujensa, haastattelujensa ja valokuvausharrastuksensa myötä vahva Helsingin historian ja sen työväenhistorian asiantuntija sekä paikallispoliittinen vaikuttaja.