Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Avoimen lähdekoodin guru

    Kulttuuri
    28.2.2014 - 21:00
    Heikki Ketoharju

    Lähes kaikki suljetun lähdekoodin tietokoneohjelmat ovat tänä päivänä haittaohjelmia. Näin radikaalin väitteen esitti Richard Stallman vieraillessaan Helsingissä helmikuussa Haaga-Helialla pidetyssä Happy Hacking Day -tapahtumassa.

    Stallman perusteli väitettään listaamalla muutamia tunnettuja ohjelmistoja ja niistä löydettyjä puutteita. Hän jakoi ohjelmistoissa olevat ongelmat kolmeen eri ryhmään: käyttäjän vakoilu, järjestelmässä olevat rajoitukset, sekä takaovet. Takaovilla tarkoitetaan järjestelmään jätettyä aukkoa, joka mahdollistaa ohjelmiston muuntelun tai uusien ohjelmien asentamisen käyttäjän tietämättä.

    Esimerkiksi Microsoft kykenee asentamaan Windows -käyttöjärjestelmäänsä ohjelmistoja kysymättä lupaa järjestelmän omistajalta. Tai kuten Stallman asian ilmaisi: teoreettiselta omistajalta. Vastaavia puutteellisuuksia on myös Macintosh-koneissa olevassa OS X -käyttöjärjestelmässä.

    Sokeaa uskoa

    Nykyaikaisia älypuhelimia – etenkin Applen puhelimia – Stallman arvosteli niiden ohjelmistokaupoista. Kaupat tekevät ohjelmien asentamisesta helppoa, mutta toisaalta rajoittavat valikoiman kaupan pitäjän päättämiin ohjelmiin, joiden ulkopuolelta käyttäjän on vaikeaa tai jopa mahdotonta asentaa ohjelmistoja. Näin siis yksittäinen, kauppaa ylläpitävä ohjelmistoyritys voi tehokkaasti säädellä puhelimen käyttäjän mahdollisuuksia laitteensa käyttöön. Stallmanin mukaan puhelimet kykenevät myös toimimaan omistajiaan kuuntelevina mikrofoneina – silloinkin, kun eivät ole päällä.

    Näiden esimerkkien avulla Stallman perusteli, miksi hänen mielestään kaikkien tietokoneohjelmien tulisi olla avointa lähdekoodia – tai vapaaohjelmia, kuten Stallman sanoo.

    – Suljettujen ohjelmistojen käyttäjät eivät tiedä, mitä ohjelmat heidän selkänsä takana tekevät, Stallman totesi.

    – Ainoa suljetun ohjelman käyttäjän turva on sokea usko. Suljettujen ohjelmien tekijöillä on valtaa käyttäjiensä yli, ja itsekkäitä motiiveja haitallisten ominaisuuksien toteuttamiseen. Avoimen koodin sovelluksista käyttäjää vakoilevat ominaisuudet korjataan, koska useimpien mielestä ne ovat ohjelmistovirheitä. Siksi avoimen koodin tekijöillä ei ole samanlaista valtaa, Stallman perusteli.

    Olosuhteet pakottivat aktivistiksi

    Richard Stallman on kiertänyt maailmaa viisitoista vuotta luennoimassa avoimesta lähdekoodista ja sen eduista. Tavoitteena on, että kaikki ohjelmisto olisi tulevaisuudessa avointa lähdekoodia. Hänen mukaansa luonteva paikka kertoa ihmisille vapaista ohjelmistoista on koulu. Siksi siellä pitäisi opettaa avoimen koodin ohjelmistojen käyttöä. Avoimet ohjelmistot myös tarjoavat loistavan mahdollisuuden opiskella, miten ohjelmat toimivat: tulevat ohjelmoijat voivat tutkia vapaasti oikeiden ohjelmien toimintaa ja alkaa pikku hiljaa muuntelemaan niitä.

    Stallman ryhtyi kansalaisaktivistiksi 80-luvun alun Yhdysvalloissa, olosuhteiden pakosta. Noihin aikoihin tietokoneohjelmat alkoivat muuttua yhteisesti yliopistoissa kehitetyistä työkaluista yksityisten yritysten myymiksi tuotteiksi. Samalla myös ohjelmien lähdekoodi siirtyi yritysten omistukseen, käyttäjien ulottumattomiin.

    Gnu:n kehittäjä

    Omien sanojensa mukaan Stallman näki vapaan ohjelmiston tekemisen velvollisuutenaan, koska muita puuhaan kykeneviä ja sopivia ei ollut näköpiirissä. Niinpä hän ryhtyi kehittämään vuonna 1983 omaa avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmäänsä nimeltä Gnu.

    Gnu pohjautui suosittuun ja yliopistoissa laajasti käytettyyn Unix-järjestelmään, ja se kehittyi 80-luvun aikana hyvin pitkälle. Keskeisin osa kuitenkin puuttui: käyttöjärjestelmäydin. Stallman kehitti yhdessä muiden Gnu-projektin ohjelmoijien kanssa omaa ydintä, mutta hanke eteni hitaasti. Samoihin aikoihin Helsingin yliopistolla nuori Linus Torvalds loi Linux-ytimen, joka otettiin laajasti käyttöön Gnu-ohjelmien kanssa.

    – Linux-ytimen kanssa käytettiin alusta lähtien Gnu-projektin kehittämiä ohjelmia, Stallman kertoi. Kuitenkin vasta ytimen myötä järjestelmää pystyi todella käyttämään, joten siksi se alkoi levitä Linux-nimellä. Nykyään valitettavan harva ihminen tietää, että kehittämämme vapaa järjestelmä on olemassa ja laajasti käytössä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät kokosivat alan ammattilaiset Tampereelle 21.–22.4.

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!